Toko SM 2016

Grimm hetkeä ennen kehään menoa. Kuva: Laura Vaalimaa

Takana on huikean hauska viikonloppu vietettynä Laukaalla SM-kisatunnelmissa. Osallistuttiin Grimmin kanssa AVO-luokkaan VarPSin parhaassa (ei tuomareiden mielestä) joukkueessa. Oltiin kuitenkin joukkuekisassa 9. Hyvä meijän joukkue! :D Tässäpä video ja oma näkemys tapahtumista:

Ensimmäinen kehä (ei videolla)

Paikkaistu 9 Sen verran käänteli päätään ja hetken kotkaili, joten piste pois. Normaalia meitä.

Toinen kehä

Kaukot 8 Hyvin maahan, istumaan nousut tassuttaen, tuplakäsky viimeiseen maahanmenoon. Koira katsoi suoraan minuun, mutta ilmeisesti ajatteli just sen hetken jotain muuta.

Liikkeestä seiso 10 Seuruu on tällä hetkellä vähän mitä on, kelvollinen seisominen, hyvä loppuPA.

Seuraaminen 9 Tässä oli omasta mielestä vaikka mikä pielessä. :D Käännökset vas ja oik on laiskoja, pään asennosta en tykkää, kontakti rakoilee ja pakki hieman aukesi. Nämä tosin oli tiedossa jo ennen kisoja, joten ei yllätyksiä. Paikkansa pitää hienosti.

Luoksetulo 10 Hyvin maahan, riittävä vauhti ja hyvä PA.

Kakkoskehästä suoraan n. 10m siirtymällä kolmoskehään johon ei ollut yhtään jonoa. Luulin, että saan keltaisen kortin viivyttämisestä jos en heti mene kehään. Niinpä otin matkalla äkkiä kourallisen nameja vasempaan käteen ja tein vauhdissa kolme istumista ja siitä suoraan kehään. Yritin näin valmisella seuraavan kehän liikkeestä istumisen. Lopputulos näkyykin videolla.

Kolmas kehä

Nouto 8,5 Huono heitto, koira jotenkin hieman törmää kapulaan, joten nosto huono, palautuksen viimeiset pari metriä ravilla, hyvä irrotus, hyvä loppuPA.

Hyppy 10 Hieman kotkailee jätössä, hyppy ok, hyvä loppuPA.

Liikkeestä istu 0 Perusseuruu, ei kuuntele yhtään käskyä vaan jää seisomaan. Tiesin jo näkemättä, että seisoo, en vaan tajunnut antaa tuplakäskyä. Puhuttiin ennen meidän kehää joukkuekavereiden kanssa mantrasta jonka pidän aina mielessä "Aina kun kävelet koiraa kohti, hymyile". Niinpä törpöllä kääntyessä väläytin hymyn naamalle ja hymyilin loppuliikkeen ajan, koska tiesin, että oli vielä kaksi liikettä tulossa, enkä halunnut viedä murustakaan Grimmin itsetunnosta pois kisatilanteessa.

Kierto 9,5 Hyvin bongaa, riittävä vauhti, tiivis kierto, hyvä loppuPA.

Neljäs kehä

Ruutu 9 Vielä epävarma, mutta hyvin bongaa, menee ruutuun, kuunteli jopa hieman stoppia, hyvä maahan. Makasi ihan lonkallaan kun menin viereen, siitä syystä vajaa PA.

Kokonaisvaikutus 9,1666

Yhteensä pisteitä 275, 8333 AVO1 sijoitus 15/80

Jos en olisi mokannut istumista, oltas saatu aika huimat pisteet ja oltas oltu huimaavan korkealla sijoituksella luokassamme. Myös joukkuesijoitus olisi noussut aika roimasti, mutta jos ja jos ja jos. :D Tämä on kuitenkin ihan tosi hyvä suoritus meiltä aloittelevilta räkänokilta. Ei voi olla muuta kuin tosi tyytyväinen suoritukseensa, koiraansa ja siihen, että sain olla mukana (parhaassa) joukkueessa. :)

Meijän joukkue. Huomatkaa siisteimmät joukkuepaidat evö!

Lisäksi opin sen, että älä ikinä koskaan milloinkaan tee kisatilanteessa mitään mitä et ole tehnyt treeneissä. Tässä tarkoitan tuota meidän istumaan valmistelua. Hölmöintä lottoamista ikinä. :D Eihän mulla edes ole arpatuuria!

Pakko vielä mainita, että meijän (parhaan) joukkueen Outi ja Satu olivat finaalissa SM-4 ja SM-5 ja Minna Grimmin isän Uunon kanssa SM-15! Huikeaa jännitysnäytelmää koko viikonloppu. Onnea vielä tytöt!!!

Rundi osaa 1/3

Tein taannoin Rundille(kin) tavoitteet tälle vuodelle: autoon hyppääminen, takana kävely (irti ollessa) ja leikkiminen kuntoon vuoden loppuun mennessä. Synnyinkodissaan Rundi ei matkustellut autossa ja minulla ollessaan se on joutunut tyytymään kakkosluokan paikkaan kevythäkkiin takapenkillä, joten hyppimistä ei ole päästy treenailemaan. Kunnes:

Vihdoin sain aikaiseksi hommata oikein mittatilauslootan tyypeille. Rundi on mielissään kun näkee maailmaakin välillä ja tuonne se oppi hyppäämään toisin kuin takapenkillä olleeseen häkkiin. Onpa kiva kun ei tartte enää nostella rapaista koiraa autoon. Ensimmäinen tavoite saavutettu. 

Toinenkin oli jo hyvällä mallilla. Rundi leikki jo kivasti kentälläkin kunnes yksi kaunis päivä patukkaleikissä rouskaisi puraista oikein kunnolla kieleensä. :( Pärski aikansa eikä ole sen koommin oikein patukasta kiinni ottanut. Palattiin siis lähes lähtöruutuun. Edistystä on se, että Grimm suostuu leikkimään lelulla niin että minä pidän ja Rundi repii toisesta päästä, joten isoveikasta saadaan hieman vetoapua. Kolmatta, takana kävelyä ei olla edes aloitettu. Pitäähän jotain jättää loppuvuodellekin. :)

Rundi kyylää

Jotta saataisi autoon maksimaalinen määrä kilometrejä tänäkin vuonna, ajeltiin tänään Kiteelle Villa Taivaannastaan Anna-Leena Väätäsen toko-oppiin. Teemana minulla oli jälleen "tehdään kaikkee muuta ku niitä liikkeitä". Näin "sikailukaudella" olen lipsunut ajatuksesta, että yhdessä mennään kentälle ja antanut Grimmin pinkoa sinne taas omia aikojaan, jolloin se kyllä ehtii kiertelemään kaikki maailman törpöt, hyppäämään hypyt, käymään ruudussa ym. ennen kuin ehdin edes kentälle sen perässä. Tämän verran kurinalaisuutta meidän kuulema kannattaisi palauttaa. Grimm on niin kyylä ja palkkautuu niin kovin tuosta itsensä viihdyttämisestä, että kohta meillä on jälleen keskittymisongelma. Otetaan tässä siis hommaa askel taaksepäin.

Kaiken tuon itsensä viihdyttämisen hedelmät kerättiin heti koulutuksen aluksi kun Anna-Leena pyysi näyttämään törpön kierron hyppyjen välistä. Huomasin, että Grimm ei lukinnut kiertotörppöä, mutta jostain kumman aivopierusta lähetin sen matkaan. Viimeistään nyt pitää oppia, että tuon koiran kanssa ei kannata pelata upporikasta ja rutiköyhää, ikinä ei voita. :D Arvata saattaa että tyyppi kimposi hirveen hienolla vauhdilla ruutuun joka oli 6-7 metrin päässä törpöstä, kiersi ruudun etukulman ja juoksi kuin tuulispää palkalleen jonka kädestäni tarjoilin oikein kehujen saattelemana. Ei näin. Anna-Leena sanoikin, että tuosta ei pidä torua, mutta ei myöskään missään nimessä palkata. Koiralle voi todeta, että kiitos kun näytit missä ruutu on, nyt minäkin tiedän.

Noh, teimmä sitten muutaman oikein korrektin törpön kierron hyppyjen välistä. Huomiona näihin oli, että aina kun teen jonkun liikkeen perusasennosta perusasentoon, niin palkkaus voisi olla ihan hurjan hyvä, että koemainen tilanne vahvistuisi. Lisäksi täytyy muistaa se sosiaalinen palkka aina ennen kuin käsi kaivautuu taskuun. Omana huomioina perusasennot oli parantuneet! Kehitystäääh! Vielä on paljon työtä, mutta oli kiva huomata että jotain tapahtuu. :)

 

Anna-Leenan oma koira on hieman Grimmiä vanhempi mutta ihan hirveen paljon saman tyyppinen kuin Grimm. Huomasin Neossa paljon samoja juttuja kuin meillä, joten eipä ihme, että Anna-Leena osasi puuttua oikeisiin asioihin. Neo on voimakas, nopea ja itsevarma tyyppi, luonteeltaan hieman itseriittoisempi kuin Grimm, mutta kun vertailtiin koulutettavuutta ja koulutuksessa olleita ongelmia, sain itsevarmuutta ja luottoa siihen, että kyllä tämä meidän valitsema tie on se oikea ja tällä me saadaan ne halutut tulokset aikaan.

 

Loppuun tehtiin vielä kimppatreeninä paikkamakuun käskytyksiä ja paikkikset rivissä, sekä kaukoja ringissä. Oli kiva porukka. Suurin osa oli lapinkoiria ja mitteleitä, mutta että minkälaisia! En ole koskaan nähnyt noin räjähtävän nopeita ja sähäköitä lappalaisia. Tyypit nautti tekemisestä ja saalistivat ja repivät leluja suurella moottorilla. Wau. Päivän lopuksi sain melkein pentukuumeen kun tokoilemaan tuli kaksi 3kk ikäistä mitteliä. Tyyppien sisään oli asennettu turboahdettu moottori ryyditettynä terrierillä. Ihan huimia pelejä molemmat. Eivät päästäneet lelusta irti millään, juoksivat sen minä pienistä jaloista irti lähti ja molemmat piti suunnilleen kantaa pois kentältä, että lopettaisivat hommat. :D Treenit jatkuu huomenna, siis kiva päivä tiedossa!

Retkillä reippahilla

Täällä on ollut niin mahdottoman kauniita ilmoja, että on suorastaan pakko käydä iltakävelyillä muuallakin kuin kotinurkilla. Eräänä iltana lähdettiin käppäilemään Kuhasaloon. Aallokko oli niin kova, että pienempi soutupaatti olisi siellä kaatunut välittömästi, mutta Grimm vaan kovasti tahtoi uimaan. Yritti ja yritti joka kalliolta eikä voinut käsittää miksi tuo aina muulloin niin ihana vesi oli tänään niin äkäisellä ja väkivaltaisella tuulella ja löi vasten koko koiraa.

 

Seuraava retki suuntautui Varkauteen, jossa Satu ja Outi pitivät valmennusrenkaan koulutuksen. Satun kanssa tehtiin mielentilatreeniä ja sain ihan ansaitusti kunnolla tukkapöllyä kun en ole kiinnittänyt näihin asioihin huomiota jo vuosi sitten kun Satu näistä minulle mainitsi. Olen jotenkin vasta nyt sisäistänyt sen, että mielentilan muuttaminen vaatii kuukausien työn, eikä sitä voi muutamassa viikossa saada aikaan. 

 

Treeniin aiheeksi otettiin luoksetulon, ruudun ja perusasennon mielentilat ja nyt sitten se lusikka kauniiseen käteen ja hommiin. Toki en ehdi näille paljoakaan tehdä ennen seuraavia kisoja, mutta sen verran päätin, että annan nyt tekniikan hajota ja teen näitä päänsisäisiä juttuja kuntoon niin pitkälle kuin mahdollista. 

 

Ehdittiin tekemään vielä kimppatreeninä paikkaistuminen rivissä sekä erikseen häiriköitynä. Grimm meni niin lankaan, ei lihapulliin, niistä se kieltäytyy kohteliaasti, vaan Satun vippaamaan 5cm pitkään risuun. Grimmmm!!! Ei voi olla noin keppihullu koira, eihän...Parilla paikalleen palautuksella sain sen kuitenkin palautettua ruotuun.

Outin kanssa pohdittiin liikkeiden välejä ja aloituksia, sekä liikkeestä seisomista. Oikeastaan kaikkiin tuli sama vastaus, minä olen aina myöhässä sekä reaktioissa, että kehuissa. Tässä huomaa hyvin sen kun treenaa paljon yksin eikä kukaan ole sanomassa, että mitä sitä tuusaa niin sitten nämä hommat valahtaa. Nyt ryhtiä peliin ja kamera kentän laidalle. Tästäkin sietäis saada tukkapöllyä, on tästä mulle niin monesti jo sanottu. :D

Varkaudessa on aina kivaa. Ei haitannut vaikka koko päivän satoikin vettä, Grimm ei ole moksiskaan jos taivas vähän repeilee ja mulla on hyvät sadevehkeet. :)

Tänään käytiin iltakävelyllä Kalliojärven kierros. Kaanista kaanista. En ole aiemmin sinne uskaltanut, koska monet on sanoneet että koirien täytyy kulkea hihnassa kalliojyrkänteiden takia. Joo, onhan siellä niitä, enkä viitsinyt jäädä niitä kuvailemaan koska en jaksanut ottaa koiria hihnaan, mutta hienosti Rundikin siellä pysyi hengissä vaikka irti juoksivatkin koko lenkin. 

Ystävvii

Taas sai Peugeot parka roppakaupalla kilometrejä lisää kun omistajansa piti päästä etelän lomalle. Ajelin viime viikon tiistaina Sipooseen Tiian ja Samulin vieraaksi. Kyllä oli taas bortsupojilla karnevaalit kun pääsivät näkemään etelän serkkujaan. :D

Keskiviikkona tokoiltiin. Grimmille aiheena röyhkeys ja voima, joten tekniikkaa ei tehty tippaakaan, pelleiltiin vaan kaikkea hullua. Rundin kanssa olen tuskaillut sen ailahtelevaisuutta. Välillä leikkii kivasti ja välillä on ihan muissa maailmoissa. Rundi on leimautunut enemmän koiriin kuin ihmisiin, joten ihmisen kanssa pelaaminen ei ole sille kamalan luontaista. Niinpä Tiia saikin idean josta syntyi "Gustin leikkikoulu". Gust valikoitui hommaan siksi, että Grimm ei halua roikkua samassa lelussa Rundin kanssa ja Ruffenois ei taas päästä mistään irti. Siispä lelun toinen pää Gustille, toinen pää Rundille ja keskeltä pitää kiinni ihminen. Kun leikki pääsi hyvin vauhtiin, Gust irti ja Rundi leikkii kuin huomaamattaan ihmisen kanssa. Toimii kuin junan vessa.

Illalla käytiin vielä polkemassa jäljet kaikille. Grimm teki elämänsä kolmannen jäljen, pituutta ehkä 100m ja neljä keppiä. Hyvin selvittiin loppuun saakka ja kolme keppiä taisi nousta. Rundille keppiruutu, josta nostettiin yksi keppi. Keppiruudut ei oikein palkitse Rundia, joten sille täytyy keksiä jotain muuta, ehkä vain kokeilen polkea sille lyhyen jäljen.

Torstaina oli huikean hauska ja rankka päivä kun ajeltiin Somerolle kasvattipäivää viettämään. Olipa kiva nähdä jo ennestään tuttuja ja tutustua uusiin kasvatin omistajiin. :) Aamu aloitettiin Haukkukalliolla toko/tottistreeneillä. Molemmat pojat jatkoivat samalla teemalla, Grimm sikaili ja Rundi leikki, kylläkin tällä kertaa vain minun kanssa. Sain leikkiä myös Grimmin äidin Wenjan kanssa ja voi pojat että olipa kivaa! Kaikki alla olevat kuvat ottanut Marika Klossner.

Rakkautta palkaksi

Gustin leikkikoulu toimi! :D

Wenja hurjailee

Grimm ja ruutu

Humputti kentällä!

Tokokentältä lähdettiin heti ajamaan jälkiä joita Samuli oli ystävällisesti polkenut. Grimmille 140m pitkä hieman kaartava jälki ja neljä keppiä. Kakkoskeppi jäi, näin sen itse, mutta jätimmä sen metsään koska koira ei siihen tarkentanut. Kivasti Grimm on kyllä jäljestyksen ottanut omakseen, sillä on tosi kivaa ja sen mielestä on aika siistiä etsiä keppejä. On myöskin näköjään turkasen sama onko jälki minun vai vieraan tekemä, ei huomannut mitään eroa.

Jälkimetsästä ajettiin Woollandian metsiin polkemaan esineruutua ettei vaan tylsäksi päivä kävisi. Grimm kävi alueen reunalta kolme jonossa ollutta esinettä, viimeistä piti etsiä oikein urakkahommina, mutta kaikki löytyi hienosti. 

Päivän lopuksi Marika halusi vielä viedä Rundin lampaille kun muutkin paimensivat. En ole ennen nähnyt Rundia paimenessa ja ihan yllätyin kuinka siivosti se käyttäytyi ja kyllä siitä huomasi, että ei oltu ensimmäistä kertaa asialla. Humppapoika oli oikein tohkeissaan. :)

Torstain jälkeen oltiin ihan poikki kaikki, mutta silti käytiin vielä ennen kotimatkalle lähtöä uittamassa koirat ja tekemässä pienet esinetreenit. Grimmille kaksi kaistaa, joilta hienosti esineet ylös. Rundikin sai elämänsä ensimmäisen esinekaistan. Tiia kävi näyttämässä esineen ja sieltähän se Rundi sen haisteli omaan verkkaiseen tyyliinsä. :)

Kotimatka oli aika tuskaa kun väsytti ja kyllä menikin koko viikonloppu reissusta toipumiseen. Molemmille pojille on suunnitelmat tehty, Rundille vuoden loppuun, Grimmille SM-kisoihin saakka. Nyt on vain omassa päässä aikamoinen tyhjiö kaiken reissaamisen jäljiltä. Hieman on olo, että voimat meinaa loppua, eikä ajatus kulje, mutta josko siellä sankon pohjalla olis vielä jotain josta kauhaista jaksamista, koska reissut ei missään nimessä tule vähenemään. Varkauden treenikausi pärähti käyntiin, joten jos Peugeot vaan sen sallii, niin sinnehän mekin taas ajellaan.

AVO-koe

Tänään Varkaudessa Anne Nokelaisen tuomaroimassa kokeessa käytiin huitelemassa AVO-luokka läpi. Alla video, pisteet ja omat kommentit liikkeistä.

Paikalla istuminen, 9: Liikutti kerran toista etutassuaan. Ei kotkaillut eikä pälyillyt sivuille.

Seuraaminen, 9: Olen supertyytyväinen, että en itse kävellyt liian nopeasti ja sain pidettyä pakan kasassa. Kontakti petti useamman kerran. Tämän arvasinkin koska on treenattu seuruuta ihan tosi vähän viime aikoina. Ei painanut. Liikkuri hälytettiin paikalle tosi lyhyellä varoitusajalla ja oli hieman luokista sekaisin. Kuten videolta näkyy, meidän seuruussa liikkuroitiin mm. juoksusta pysähdys, kävelytettiin kehästä ulos ja liikkuri sanoi peruutuksen jälkeen "kaksi askelta oikeaan, siis eteenpäin". :D Ihana Reija. <3

Seisominen seuraamisen yhteydessä, 10: Ok seuruu, hyvä meidän näköinen pysähtyminen ja ok perusasento.

Luoksetulo, 9: Hyvin maahan, riittävä vauhti, loppuperusasento hieman auki.

Istuminen seuraamisen yhteydessä, 9,5: Seuruu hieman seilasi. Hyvä istuminen siihen nähden että viikko ennen kisoja ei istunut itkemälläkään. Tämä on viime aikoina nollattu kaikissa mölleissä ja kisamaisissa.

Ruutu, 10: Tuomari ei huomannut, että porsas ennakoi. Vauhti riittävä, ruudussa vielä epävarma. Hyvin maahan. Hieman vajaa loppuperusasento.

Nouto, 9: Heitin liian lyhyen heiton. Ennakoi tässäkin? Törmää hieman kapulaan ja palautuksen viimeinen metri vielä epävarma. Luovutusasento liian väljä.

Kaukot, 9,5: Hieman tassuttaen maahan, hyvät vaihdot, hieman vajaa loppuperusasento.

Hyppy, 9: Ihan ok. Loppuperusasento hieman vajaa.

Merkin kierto, 10: Vauhti ei päätä huimaa, mutta hyvä, tiivis kierto.

Kokonaisvaikutus, 10

Tuloksena AVO1 301,5 pistettä.

En olisi itse ihan noin auliisti pisteitä jakanut, mutta ykkönen oltais saatu varmasti kuitenkin. Olen tosi tyytyväinen. Kaikki valmistelut onnistuivat, sain tehtyä kehässä kaikki asiat jotka etukäteen päätin. Enkä jännittänyt juuri yhtään! Oli tosi kiva olla Grimmin kanssa kehässä.

Seuraavaksi keskitytään tekemään voimaa ja vauhtia, että saadaan hieman röyhkeyttä tekemiseen. Kevät treenaillaan VOI-liikkeitä ja Grimm saa sikailla oikein olan takaa. Kesäkuussa aletaan sitten taas muistuttelemaan AVO-liikkeitä niitä isojen poikien kisoja varten. :)

Myynnissä

Myynnissä mittatilauksena tehty Peugeot 307 autohäkki. Ei rämise eikä kolise. Helppo laittaa paikalleen ja irrottaa tarvittaessa. Mitat K70 L55 S80. Hinta 150€. Yhteydenotot tätä kautta tai 0503437581.

Möllit ja oivallus

Kävimmä viikonloppuna VarPSilla mölleissä päräyttämässä AVO-luokan tason tarkastuksen. Harmittelin paikan päällä, että eihän tuonne pitäisi mölleihin lähteä kun kivat, tutut tyypit on järkkäämässä ja ympäristö on tuttu, joten en saanut minkäänlaista jännitystä aikaan, pidin vaan hauskaa. :D

Liikkeitä en älyttömästi avaa, eiköhän meidän AVO-liikkeitä ole puitu niin moneen kertaan näissä kirjoituksissa. Suurin "ongelma" olin minä jota ei tosiaan jännittänyt ja näin ollen taas unohtelin koiran ja lörpöttelin tuomarin kanssa.

Paikkaistuminen oli huippu! Jätössä Grimm oli alkanut kotkailla (kuten aina), mutta nousi kuin nousikin ryhtiin ihan omin neuvoin. Hyvä Grimm!

Liikkeiden alut oli hirveitä. Ne liikkeet joissa on virittelyt, toimi ihan ok, mutta ne joissa virittelyä ei ole, olivat vähän tuolta tännepäin. Mm. liikkeestä istumisen Grimm meni maahan. Tiesin sen jo liikkeelle lähdettäessä, koska koira ei ollut kuulolla tippaakaan. Miksi siis annoin sen lähteä sillä fiiliksellä?! Tämä oli ainoa liike joka nollattiin. Siitä huolimatta oltas me riivitty ykkönen kasaan. Tulevassa kokeessa pisteillä ei oo mulle merkitystä, koska tavoitteet on ihan muualla. Kunhan tulee se ykkönen. :D Liikkeiden välit sen sijaan on menneet eteenpäin ja olivat ihan siivot.

Ruutu oli hyvä! Ensin meinasin laittaa sinne kosketusalustan, mutta ihan hyvä että en laittanut. Kiva huomata että tää(kin) alkaa olla varma.

Otsikon oivallus liittyy juurikin noihin virittelyihin. Ollaan Tiian kanssa tuskailtu, että miten viritellä seuruu ja jäävät,  koska molemmilla on ollut juurikin näiden liikkeiden aluissa ongelmana saada koira kuulolle ja kunnolla skarpiksi. Keksin idean kokeilla MM-kisoissa useamman ohjaajan käyttämää maneeria. Näyttää toimivan!! Ainakin parin treenin perusteella ja ainakin meidän pojilla, joille seuruu on opetettu samalla metodilla. Testitreenit jatkuu tänään sekä Sipoossa, että Joensuussa. Team H.Moilanen meni niin pähkinöiksi tästä oivalluksesta, että hyvä kun maltettiin nukkumaan mennä. Just tää on tämän harrastuksen suola ja sokeri! :D Aiheesta lisää kun testiryhmä on saanut tuloksia.

Pojat kävi pari viikkoa sitten fyssarilla. Grimmillä ei ollut yhtään jumia missään ja koira on notkea kuin balleriina. Silja mielestä Grimm on vähän sellanen kuivan kesän orava, siinä ei oo mitään ylimääräistä. Rundilla sen sijaan jumia löytyi alaselästä, sekä vasemmasta takareidestä. Nämä oli ihan odotettuja uutisia ottaen huomioon Rundin rakenteen. Vasen jalka on se heikompi ja siksi se varmaan rasittuu enemmän. Aloitin Rundille taas glukosamiini+MSM lisäravinteen. Katsotaan onko siitä mitään apua. Rundi ei varo itseään, eikä sen liikkeestä huomaa, että siihen sattuisi, joten aineen toimivuutta on hieman hankala todeta. Lisäksi Rundi saa kuurin närästyslääkettä, koskapa alkoi taas nuoleksia mattoja ja lakanoita. Nuoleminen loppui lääkkeen aloituksen jälkeen.

Makkeeta mahan täyeltä

Sitäpä sitä saatiin viikko sitten kun perhe Grönholm päräytti vierailulle neljäksi päiväksi. Saatiin täydennystä myös Turun suunnalta, joten laatuseura oli taattua. :) Treenailtiin tokoa, lenkkeiltiin jäällä ja vietettiin aikaa, kylläpä oli huisin kiva viikonloppu! Harmillisesti kuvia tai videota treeneistä ei tullut otettua kun koko ajan touhotettiin muuta. :D Meillä täällä susirajalla on edelleen näin paljon lunta:

Kolmen ensimmäisen päivän pääteemat minulla oli liikkeiden välit ja ruutu.
Liikkeiden väleissä keskityttiin saamaan Grimm aktiiviseksi minua kohtaan. En saanut pyydellä, en nalkuttaa, enkä hakea koiralta kontaktia, vaan Grimmin täytyi olla se, joka otti aktiivisen roolin saadakseen palkkansa. Nämä paranivat jo tuon kolmen päivän aikana huomattavasti. Toki tarvitaan vielä paljon treeniä, että tästä saadaan rutiini, mutta hyvä alku!

Ruudussa en saanut perjantaina omaa asennetta varmaksi. Sainkin aiheellisen palautteen, että Grimmin kaltaisen koiran kanssa täytyy itse mennä peilin kautta treeneihin. Jos oma naama näyttää yhtään epävarmalta koska ei osata, ei treeni tule onnistumaan ihan varmasti. Tämä huomattiin heti seuraavina päivinä. Kun tulin treeneihin asenteella "tää menee hitsin hyvin", niin se meni. :D Siispä kokeisiin peili taskuun mukaan. ;) Ruudun paikka on alkanut vahvistua kivasti. Käytän edelleen joka treenin ekalla toistolla kosketusalustaa, muut toistot ilman ja palkka aina koiran taakse. Nyt tarvitaan enää itsevarmuutta suorittamiseen niin vauhti kestää myös koetilanteen.

Tehtiin myös jonkun verran paikkaistumisia. Olen pysytellyt muutaman metrin päässä Grimmistä ja näin se kykenee istumaan kotkailematta kovassakin häiriössä. Täytyy nyt vaan pidentää matkaa metri kerrallaan. We can do it!

Häiriökaukoissa Grimm on aika hyvä I-M-I vaihdoissa. Tehtiin sekä rivissä, että liikkuroituna. Tein myös ihan läheltä muutaman M-S-M vaihdon, hyvin meni nekin vaikka seisomaan nousu on vielä vireen noustessa aika etupainoinen. Hallissa en jostain syystä koskaan muista laittaa kaukoihin takapalkkaa joka toimii meillä ihan parhaiten ja saa koiran ajatuksen taakse. Tässä on skarpattava, ei heittopalkkaa kyyläkoiralle, murr.

Luoksetulon ja kaukojen jättöjä treenasin lähtemällä juoksemaan ja kutsumalla koiran luokse yllärinä. Näitä ei passaa montaa tehdä ellen halua, että ihana koirani ampaisee kisoissa ekalla kaukojen vaihdolla innoissaan sivulle. :D

Noudon palautukset on parantuneet paljon, mutta kisamaisena jää edelleen välillä auki. Myös kapulan nostot olivat nyt siistejä ja törmäily on jäänyt pois.

Maanantaina Grimm teki kisamaisena AVOn. Tarkoitus oli tehdä kahdessa osassa, mutta koska unohdettiin tehdä seuruu niin se oli sitten yksinään kolmannessa setissä. Liikkeiden välit olivat jo aika kivat, vain kerran taisi huomio herpaantua. Paikkaistumista ei tehty.

Sain itse palautetta, että olen sellainen "kiltti kisaaja", joka kuuntelee liikaa liikkuria/tuomaria ja näin jättää helposti koiran oman onnensa nojaan liikkeiden väleissä. Lisäksi tämä "kiltti kisaaja" noudattaa liian kirjaimellisesti liikkurin osoittamia lähtöpaikkoja. Asetun aina kiltisti ihan törpön viereen vaikka tasan tarkkaan tiedän, että Grimm ei pysty tulemaan minun sivulle jos törpön ja minun väli on hyvin pieni. Tämähän on kaikki kokemattomuutta ja aloittelijalle varmasti tyypillistä käytöstä. Näissä on itse petrattava ja muutettava itsensä "itsekkääksi kisaajaksi" joka on kehässä koiraansa varten eikä huomioi muuta eikä muita.

Noh, mutta kisamainen meni sitten tälleen (en muista enää liikejärkkää):

Liikkeestä seis: Meni maahan. Seuruu oli hyvää vaikka eka liike. Ei painanut, siitä iso plussa. Lämppäys meni siis aika nappiin, jee! Ei voi olla pahoillaan, lisää vaan asentoerottelua.

Nouto: Muuten hyvä, mutta seisoin ihan lähetystörpön vieressä, joten palautus jäi vajaaksi. Oma moka.

Liikkeestä istu: PerusGrimmiä, ihan hyvä. Eikä painanut seuruussa, jeee.

Hyppy: Laitettiin este vahingossa 60cm, mutta eipä tainnut Grimm edes huomata. Tässä ei kommentoimista.

Ruutu: Ruudussa oli kosketusalusta jonka Grimm näki vasta ruutuun mennessään ja riemastui siitä kovin. :D Vauhti on vielä epävarma, mutta laukalla kuitenkin.

Toinen setti:
Törpön kierto: Kaarros on hävinnyt, jihuu! Ihan kiva.

Kaukot: Viereiselle kentälle tuli koira aksaamaan. Eka nousu hyvä, iso plussa! Sen sijaan ekaan maahanmenoon tuplakäsky koska kuunteli aksaajia. Teki kuitenkin loput vaihdot ihan kivasti.

Luoksetulo: Saisi toki lähteä räjähtävämmin, mutta perusmeitä, tasaista ja varmaa. :D

Seuruu: Huomasi kyllä, että eipä oo treenattu aikoihin. Ei painanut, siitä plussaa. Seinää/putkea päin kävellessä, sekä käännöksissä kontakti petti, murr. Kontaktin pettämistä ei olekaan ollut aikoihin. Täytyy laittaa hetimiten kuntoon.

Lopputulemana yksi liike nollattiin, ehkä silti oltais saatettu raapaista ykkönen. Pientä laittoahan tämä vaatisi, mutta ei tätä enää paljoa kannata oikeasti viilata ja puunata. Pakko sinne kokeeseen on vaan mennä, että päästään joskus eteenpäin.

Kun liikkeiden väleihin ei tarvinnut käyttää niin paljoa energiaa, niin pystyin keskittymään enemmän omaan tekemiseen ja se näkyi. En mokaillut, enkä säätänyt. Ja hei, en säätänyt kertaakaan alkuperusasentoja. Edistystääääääh. :D

LeNkillä

Ihanan aurinkoisista kevätpäivistä on saatu nauttia tämä viikko. Sitä nautintoa välittyy niin huikean paljon noista Rundin kuvista, että pakko oli tulla jakamaan ne teillekin. :D Kuvien teema näyttäisi olevan "kieli". Kaikki tämän postauksen kuvat on ottanut Mari Karpow.

Mitäs on tullut tehtyä?

Nyt kun ei olla hetkeen käyty koulutuksissa tai oikeastaan missään, niin ei ole tullut päivitettyä meidän tekemisiä. Kertoillaan vaikka, että mitä on tehty ja missä ollaan menossa.

Ruutu on ollut viime aikoina varmaan suurin päänvaiva, mutta nyt on ehkä löydetty sopiva kombo jolla paikka saadaan priimaksi...ehkä. :D Kun aloin treenata "Tiltun metodilla", sain ruudun paikan nopeasti taakse keskelle. Siitä paikka alkoi nopeasti yleistyä taakse keskelle tai taakse oikealle. Tästä paikka yleistyi todella nopeasti vain taakse oikealle huolimatta siitä missä palkka oli. Näin:

Hienoa, eikö? Tuossa kyseisessä treenissä otin törpöt pois, koska epäilin, että Grimm hakee merkkejä. Ei hakenut. Sitten ajateltiin, että se väistää minua, koska vein palkan aina koiran vasemmalta tuonne taakse keskelle. Ei väistänyt. Kokeilin myös viedä palkkaa vasempaan takanurkkaan, ei mitään vaikutusta. Muutenhan tuo paikka olisi kokeessa ihan hyväksyttävä, mutta kun Grimm haki osan toistoista jopa ruudun ulkopuolelle, niin eihän tuo voinut jatkua.

Hain ensin paikkaa takaisin keskelle lähettämällä koiraa ruutuun sivunauhan vierestä. Koira siis seisomaan ruudun viereen, itse etunauhan tuntumaan ja siitä "ruutuun". Aluksi tein mokan ja katsoin koiraa samalla kun annoin käskyn. Jännä ettei bortsu mennyt keskelle kun sitä tuijottaa. :D Kun tajusin katsoa itse sitä kohtaa johon koiran halusin menevän, alkoi homma toimia.  

Tällä hetkellä tehdään ruutuja niin, että ekalla toistolla on kosketusalusta, loput ilman. Koska kuten Satu pohti, tällä hetkellä Grimmille ei tarvittaisi tässä liikkeessä yhtään epäonnistumista, joten kosketusalustalla varmistetaan että treeni alkaa priimalla toistolla. Palkkaus Tiltun tyyliin. Hakee vielä hieman oikealle, mutta paikka on parantunut jo huomattavasti.  Huh, on tässä ollut keksimistä, mutta tuskin vieläkään voi sanoa, että lähellekään kaikki olisi kokeiltu. :D

Toinen juttu johon panostetaan tällä hetkellä on liikkeiden välit. Näitä on treenailtu vaikka miten, mutta kaikissa hommissa sama ajatus = liikkeiden välit täytyy tehdä koiralle merkitseväksi, että koira tuntisi ne tärkeäksi ja viitsisi "suorittaa" ne kunnolla.

Kolmas aihe on meitä ihan liian kauan aikaa vaivannut istumisen kotkailu. Olen palannut paikkaistumisessa huomattavasti takaisin päin ja tällä tavalla saanut istumisasennon taas ryhdikkääksi. En vaan saanut up-temppua toimimaan, joten Grimm lienee vain epävarma ja hieman ahdistunut. Ette varmaan ylläty enää tekään kun sanon, että tässä on nyt taas jätetty joku vaihe treenaamatta. :D Ei voi enää kuin nauraa itselleen. Paikkaistumista täytyisi tehdä nyt paljon, että saisin sen puuttuvan palasen loksahtamaan kohdalleen. Kävin tämän saman homman läpi paikkamakuussa, mutta eipähän käynyt mielessä, että istuminen täytyy opettaa ihan erikseen ja alusta saakka. Kyllä se kuulkaas on vaan niin, että se ensimmäinen kisakoira joutuu opettamaan ohjaajaansa kantapään kautta. Onneksi nuo rekut ei paremmasta tiedä... ;)

Luonnollisesti

Heti kärkeen varoitus: tässä postauksessa ei puhuta (ehkä) tippaakaan koirista, vain luonnonkosmetiikasta. :D Tämä taitaa ollakin minun sarjassaan ensimmäinen koiraton postaus evö. Ette välttämättä halua edes lukea moisesta "ituhippeilystä", mutta minä innostuin asiasta niin kovin, että pakko kirjoittaa aiheesta. :D

Olen jo jonkun aikaa yrittänyt vältellä parabeeneja, mineraaliöljyjä, silikoneja ym. joidenkin tahojen tuomitsemia aineksia kosmetiikassa. Kun kemikaalicocktail julkaisi listan PHMB:tä sisältävistä tuotteistaan, lensi monta purkkia omastakin kaapista roskiin. Vaikka lista on viime vuodelta ja osa yrityksistä on varmaan aineen tuotteistaan poistanutkin, liian suuri osa lienee poistanut sen vain INCI-listoiltaan. Ylläreitä löytyi listalta useampi, onhan esim. Tummelilla ja Elmexillä hyvin turvallinen imago kymmenien vuosien takaa.

Koska PHMB on vain yksi monista epäilyttävistä aineista, päätin tehdä loikan synteettisestä kosmetiikasta luonnonmukaiseen useammassa tuotteessa, siinä järjestyksessä kun nykyiset purnukat loppuvat. Ekologisuuden ym. roskan, joka auttaa nukkumaan yönsä paremmin lisäksi syynä on hankala ihoni, sekä kemikaalien kehoon kertymisen pelko. Vanhuus ei tule yksin, vaan tuo mukanaan joukon asioita joita kammoksua. :D

Olen jo parin vuoden ajan käyttänyt Mádaran alumiinitonta deodoranttia. Karkeasti sanottuna, jos deodorantissa ei lue "alumiiniton", niin kyllähän se alumiinia sisältää. Alumiinin epäillään imeytyvän elimistöön ja varsinkin naisilla tuovan korkeamman rintasyöpäriskin, koskapa se kainalo sattuu olemaan tissin naapuri. Minä hikoilen paljon ja nämä alumiinittomat deodorantit eivät kykene pitämään hikoilua kunnolla kurissa. Niinpä käytän tätä lähinnä töissä. Urheillessa ja juhliessa luotan mieluummin alumiinipitoiseen Rexonaan. Jos ei hikoile paljoa, tässäpä hyvä perusdödö arkeen ja juhlaan. Tuotteen yrttimäinen haju haihtuu pois hetken päästä kainaloon laitosta. Kuivuminen ei ole nopeinta mahdollista.

Seuraava luonnonkosmetiikan ostokseni oli kasvorasva. Ihoni on "nuorekkaan" rasvainen, mutta pintakuiva. Voidetta, joka hillitsisi rasvoittumista tarpeeksi, ei vaan ole olemassa, mutta ihan ok perus geelivoide on Korres Pomegranate. Kevyt (talvisin jopa liian kevyt), nopeasti imeytyvä ja miellyttävän tuoksuinen, mutta mielestäni ylihintainen ominaisuuksiin nähden. En myöskään pitänyt epähygieenisestä lasipurkista josta rasva täytyy "kaivaa" sormella.

Korresta korvaamaan löysin Mádaran Deep moisture gelin. Koostumus on erittäin miellyttävä ja geeli imeytyy sekunneissa ihoon. Tähän astisista 20 vuoden naamarasvakokeiluista ehdottomasti paras tuote. Pumppupullo on kätevä ja geeli on hyvin riittoisaa, yksi painallus riittää. Hinta ei ole juurikaan edukkaampi kuin Korresin rasvalla, mutta Sokoksen mitkälie-etulappupäivät ilahduttivat ja sain rasvan -40% alella. :D

Kaikki yllä olevat tuotteet ovat myynnissä vain Sokoksella Joensuussa. En ole shoppailuihminen, enkä käy edes Joensuun keskustassa kuin noin neljä kertaa vuodessa, joten näiden asioiden valossa näin kovin hankalana tämän luonnonkosmetiikkaan siirtymiseni. Kunnes päivänä eräänä törmäsin Prisman kemppariosastolla kokonaiseen luonnonkosmetiikkaosioon. Hyvä Prisma! Hyllystä löytyy neljää eri merkkiä: Lavera, Erboristica, Sante ja Urtekram. Eikä muuten hinnatkaan päätä huimanneet. Olin puulla päähän lyöty, että luonnonkosmetiikkaa saa lähes samaan hintaan kuin markettikamaa. Joko ymmärrätte innostuneen pakon kirjoittaa aiheesta? :D

Aloitetaan hoitoaineesta, luonnonkosmetiikan hankalimmasta tuotteesta. Täysin luonnollisin aineksin kun on lähes mahdotonta tehdä hoitoainetta joka silottaa, selvittää ja pitää hiukset sähköttöminä. Synteettisissä hoitoaineissa nämä kaikki onnistuvat hiuksen päälle muodostuvan kalvon avulla. Tästä syystä suurin osa luonnonkosmetiikan hoitoaineista ei omaa sertifikaattia, yleensä niihin on lisätty joku pieni sähköisyyttä tms. poistava ainesosa. Kuitenkin myös täysin sertifioituja hoitoaineitakin löytyy, esim. Santelta.

Sante Family Glanz on osa Santen markettisarjaa, kuitenkin ihan samaa luonnonkosmetiikkaa kuin kanssasisarensa Sante Brilliant Care, joka on huomattavasti kalliimpi. Hintaan 4,95€ tuote on mielestäni mainio vaikkakin purtilon 150ml koko on melko pieni. Koostumus on jämäkkä, ei yhtään liuru. Levittyy hiuksiin hyvin, on riittoisa ja lopputulos on hyvä. Minulla on paksut, värjätyt, pitkät hiukset, jotka ei takkuunnu arjessa juuri ollenkaan. Jos käytän hyvin vahvaa hoitoainetta, alkaa hiukset kuitenkin valua pitkin päätä. Santen hoitoaine selvittää hiukset kuten synteettisetkin hoitoaineet, sähköisyyttä ei myöskään ole havaittavissa, eikä kiiltokaan ole kärsinyt. Toki nyt on takana vasta muutama pesu. Ainoa pieni miinus tulee vienosta makeasta tuoksusta. Olen itse raikkaiden kukkaistuoksujen ystävä. Luonnonkosmetiikassa tosin tuoksut näyttäisivät olevan niin mietoja, ettei niitä hetken päästä edes enää huomaa, annettakoon tämä siis anteeksi.

Menin Prismassa niinkin villiksi, että ostin myös Santen Family sarjan hammastahnan. Luonnollisia hammastahnoja näytti olevan äkkiseltään lähes joka merkillä, sekä fluorillisena, että fluorittomana. Koska jouduin vinttaamaan Elmexit roskiin oli hammastahnalle tilausta ja Santen fluorillinen versio on vaikuttanut ihan asialliselta. Järkytys tahnan suolaisesta alkumausta haihtui ekalla pesulla. Kun jaksaa hieman aikaa harjata, alkumaku vaihtuu mietoon mintun makuun. Tahna vaahtoaa, mutta ei yhtä paljon kuin synteettiset tahnat, eikä myöskään ole yhtä tuju. Hintaan 2,80€ ihan kokeilemisen arvoinen tapaus.

Urtekramilta ostin kaksi tuotetta, suihkugeelin ja vartalovoiteen. Valitsin nämä, koska Urtekramilla on Aloe Vera sarja ja minä tyttö se tykkään kaikesta missä on aloe veraa. :D Vaihtoehtoina Urtekram tarjoaa ruususarjaa, sekä täysin hajusteetonta sarjaa. 

Suihkugeelin jäätävä 500ml koko epäilytti ensin, mutta koska aloe vera, niin ostin. Tuoksu on miedon sitruunainen ja koostumus oikein miellyttävän jämäkkä geeli, tämä ei liurua sormien välistä. Suihkugeeli ei juurikaan vaahtoa, mutta se taitaa olla luonnonkosmetiikalle yleistä. Silti säärien sheivailu onnistuu tällä oikein kivasti. Iho ei jää kuivan oloiseksi, eikä tuoksukaan jää "asumaan" iholle. Hintaa tuolla järkälemäisen kokoisella purtilolla on 5,45€.

Saman sarjan lotioni tuoksuu yhtä sitruunaiselle ja on yhtä mukavan jämäkkää koostumukseltaan. Silti rasva leviää mahdottoman hyvin, on riittoisaa ja imeytyy nopeasti. Talvikuiva ihoni kiittää tästä vaihdoksesta. Kivan pumppupullon hinta on 5,60€, eli täysin vastaava kuin aiemmin käyttämäni Nivean rasva.

Urtekramia myy myös Citymarketit, mutta heillä pullot ovat ikävästi normishampoiden ja -rasvojen seassa, joten täytyy tietää jo etukäteen mitä etsiä.

Viimeisenä ostoksena kärriin livahti Erboristican kuorintavoide. Erboristican purnukoiden ulkonäkö ei houkuttele ostamaan tuotteita, mutta onneksi pääsin yli tuosta esteettisestä pulmasta. Kuorintavoide on koostumukseltaan kermaista. Rakeet ovat pieniä, pyöreitä ja niitä on riittävästi. Pyöreydellä tarkoitan, että ne eivät raasta ihoa kulmikkuudellaan vaan ovat miellyttävän hierovia. Pois pestessä voide jättää jälkeensä huikean pehmeän fiiliksen iholle, tykkään tosi paljon. Ainoa miinus on "tuoksuttomuus". Voide haisee hieman ummehtuneelle, mutta annan sen anteeksi koska tuote on muuten niin miellyttävä, eikä haju jää ihoon pesun jälkeen. Hinta tälle täydellisyyttä hipovalle tuotteelle on 4,95€.

Jos luonnonkosmetiikka yhtään kiinnostaa, suosittelen vahvasti lukemaan aiemmin mainitsemani kemikaalicocktailin lisäksi Karkkipäivän blogia. Olen käyttänyt Karkkipäivän hakukenttää tehdäkseni täsmähakuja haluamiini tuotteisiin. Jo hakemalla sanoilla kuten "shampoo" tai "ripsiväri" saa vaikka kuinka lukemista. Tästä syystä en tarkemmin tuotteita tai niiden valmistajia kuvaile, koska Karkkipäivässä kaikki löytyy jo valmiiksi kirjoitettuna. Sieltä olen saanut kipinän kokeilla näitä, sekä suurimman osan tiedostani asiaan liittyen.

Otan ehdottomasti vastaan myös tuotevinkkejä, jos joku muukin näitä käyttää. Seuraavat vaihdokkaat luonnolliseen suuntaan ovat naamanpesuaine, shampoo ja ripsiväri. Luonnollisia meikkejä ei Prismat ikävä kyllä myy, joten joudun minäkin taas keskustaan taipumaan. Ja suatanpa näistähhii oman kirjoituksensa sitten aikanaan rustailla. :)

Kotiläksyt tehtynä

Rundi hulmuaa

Viikko sitten käytiin Oililla. Katsottiin ensimmäisenä noudon tilaa. Viime kerralla aiheesta tuli sapiskaa, joten oli kiva kuulla, että nyt oli kotiläksyt tehty ja nouto mennyt eteenpäin. Pito oli hyvä, ei pyöräyttänyt kapulaa kertaakaan paikallaan eikä liikkeessä. Säännöt sanoo, että koira saa korjata kerran kapulan asentoa suussaan ilman pistemenetyksiä. Mutta koska koiralle ei voi tuollaista mitenkään selittää, niin turhien pisteiden menetysten takia päätin ettei sitä kertaakaan hyväksytä meillä.

Myös palautukset on menneet eteenpäin. Sen sijaan Grimm kahmaisee edelleen kapulan kädestä ja uusimpana menee välillä tassut edellä kapulalle. Osa kapuloille menoista oli hyviä, mutta välillä se jää kapulaan kiinni ja nautiskelee kapulastaan liikaa siellä ollessaan ja silloin tuhmakoira tykkää tönäistä kapulaa jaloillaan.

Huomauttamalla saatiin kapulan kädestä ottaminen siistimmäksi. Samoin huomautettiin kunnolla jokaisesta kapulaan törmäyksestä. Grimmillä ei ole kiire minun luo takaisin kapulan kanssa, koska kapula on sille edelleen liian tärkeä ja palkka jo itsessään. Se tulee kyllä laukalla, mutta huolimattomasti. Kapulaa lähdettiin tekemään toissijaiseksi siten, että kun koira on puolen metrin päässä kapulasta, alan kutsua sitä villisti. Tässä ajoituksen täytyi sattua kohdalleen, koska jos kutsuin liian ajoissa, kilttipoika tuli tyhjänä takaisin. Näitä siis jatketaan edelleen kotiläksyinä ja toivotaan, että kuukauden päästä on taas pari osasta paremmalla tolalla.

Treeniä jatkettiin noutoteemalla, seuraavaksi vuorossa ohjattu. Olen tehnyt vasta pohjia leluilla ja halusin kuulla Oilin mielipiteen, kuinka edetä tässä. Kapulat kannattaisi muuten lisätä meidän treeniin lelujen tilalle välittömästi, mutta parin kokeilun perusteella Grimm törmää tässä kapulaan usein. Kapulaan törmäämisestä koiraa täytyy huomauttaa joka kerta ja tässä vaiheessa se ei olisi reilua, koska Grimm ei osaa ohjattua, joten kapuloita oteta vielä mukaan vaan jatketaan leluilla siihen saakka kunnes nouto on paremmalla tolalla. Suunnat Grimmillä on jo hyvin hanskassa, ei mennyt kertaakaan lankaan vaikka viskoin leluja merkiltä sivuille.

Juteltiin Oilin kanssa merkin kriteeristä ohjattuun liittyen. Oili oli sitä mieltä, että Grimmille on saatava pommin varma kriteeri merkille, ennen kuin ohjattua lähdetään vaikeuttamaan, muuten mennään taas väärässä järjestyksessä. Sain kotiläksyksi pelata Grimmin kanssa merkkileikkiä, jossa koiralle kerrotaan selvästi, että sen halutaan seisovan siinä pienellä alueella merkin takana.

Kimppatreenissä tehtiin tällä kertaa kaukoja. Koiria oli neljä, kaikki nenä samaan suuntaan n. metrin välein neliömuodostelmassa. Kaksi koiraa oli siis aina jonossa, samoin kuin niiden koirien ohjaajatkin. Tein pelkkää I-M-I. Pari kertaa Grimm jähmäsi, mutta kun kävin nostamassa pannasta istumaan, teki taas kunnolla.

Loppuun vielä evl-paikkis, jossa ylläripylläri Grimm kotkaili istumisen. Sain kotiläksyksi opettaa Grimmille up-tempun, jolla voin kertoa kauempaakin tai piilosta, että hei hei kaveri, pää pystyyn. Tämän opettaminen on osoittautunut hieman haasteelliseksi, koska Grimmhän ei kotkaile kotona, eikä silloin kun minä olen sen lähellä. Opeta siinä sitten, että nostappa pääsi vielä ylemmäs kun tyyppi istuu jo valmiiksi kuin tinasotilas. :D Läksin opettamaan tätä luopumisen kautta tuomalla namikättä koiran leuan alle. Tässä vaiheessa en tiedä yhtään, mitä loppujen lopuksi tuolla veivaamisella sille opetan. :D

Istuu se tämäkin, vaikka sitten lelukorissa....

Reissulla harrastettiin myös ABC-shoppailua. Enpä olis vielä viikko sitten arvannut, että sisustan kylppäriä huoltoasemalta ostamilla tuotteilla. Pöllöt on vaan niin iiiiihh. :D

Kylppäripöllöt!

Ruutuhommelit meillä on sillä tolalla, että kotipihassa hakee jo tosi kivasti takanauhan tuntumaan joka kerta, mutta hallissa tehtynä oli vielä liian hapokasta. Oli selvästi liian vaikeaa, koskapa jäi kiinni kentällä oleviin merkkeihin. Niihinhän se ajatus jämähti ja ruudussa haki sitten mihin sattuu. Jälleen kerran ei voi nillittää kun tyyppi ei vielä osaa varmasti. Tehdään siis varmemmaksi kotona ja hallilla helpotettuna.

Rutan!

Kattokaa, Rundi osaa! 

...ja Grimmiä ällöttää...

Otsikko tulee siitä, että olen "etelän" reissuilla kuullut jonkun verran ruotsinkielisiä tokokäskyjä ja ne kuulostaa paljon kivemmilta kuin suomenkieliset. :D Miettikää nyt: rutan, sidan, lik, komma, jne. Mietin jopa hetkittäin, että seuraavalle koiralle tulisi ruotsinkieliset käskyt. Siihen (pennun tuloon) tosin on vielä niin pitkä aika, että riittäköön pennun pään menoksi se, että sen nimi on päätetty jo yli vuosi sitten. :D

Sanoitko oikeesti, että ruotsiksi?!

Itse asiaan, eli siihen ruutuun. Olen täälläkin kirjoitellut, valitellut, hihkunut, iloinnut, kironnut meidän ruudun opettelua. Hermoromahdus asian suhteen tapahtui sitten pari päivää sitten. En ole oikein koskaan saanut opetettua Grimmille ruutua varmaksi ja viime aikoina (ylläripylläri kun koe lähestyy) se on alkanut turhauttaa ihan kunnolla.

Heti treenin jälkeen soitin "minäperunkaikkikokeetenkäteeenääikinämitään" puhelun viisaammalleni. Järkevämpää(?!) raivota ihmiselle kuin treeneissä koiran kuullen. Vastaukseksi sain, että eikun lusikka kauniiseen käteen ja treenaa lisää, muu ei auta. :D

Kun sitten puhelimessa aloin käymään läpi meidän treenimetodeja ja treenitiheyttä alkoi kuvio selvitä. Minulla on mennyt tässä hommassa niin sanotusti puurot ja vellit sekaisin. Olen opettanut koiraa kerralla useammalla metodilla luullen osaa niistä palkkauskeinoiksi. Lisäksi olen yrittänyt vahvistaa ruudun paikkaa metodilla, jolla sitä ei missään nimessä edes voi opettaa.

Aloitetaan ihan alusta. Kun ruutua lähdetään opettamaan, täytyy ensin rakentaa motivaatio ruutua kohtaan. Tätähän tehdään monesti suorapalkalle juoksuttamalla. Tällä saadaan hyvä vauhti ja koiralle ajatus "mene törppöjen ja narun luo, ne on merkitseviä". Vasta Satun koulutuksessa pari viikkoa sitten tajusin tämän kun Satu kertoi parillekin aloittelevalle koiralle ruudun opetuksen vaiheet teoriassa. Tähän saakka olen luullut, että koira oppii motivaation lisäksi ruudun paikkaa. Ei pidä paikkaansa.

Vasta kun koiran motivaatio ruutua kohtaan on tosi hyvä, aletaan kertomaan koiralle, että sen halutaankin menevän tiettyyn kohtaan ruudussa. Tähän onkin sitten montaa sorttia keinoja. On mm. näyttöruutua, kosketusalustaa ja uusimpana itselleni "Tiltun metodi". Sanon sitä Tiltun metodiksi, koska häntä pidemmälle en metodin historiaa tiedä. :D Toivottavasti kukaan ei tästä loukkaannu.

Grimmille ruutu on opetettu alun pitäen kosketusalustalla. Tein alustaa liian kauan, jolloin Grimm alkoi ajatella, että kosketusalusta = ruutu. Grimm myös jää hieman kiinni silmästään alustaan, joten tästä päätettiin luopua. Tilalle otettiin näyttöruudut. Aluksi tämä tuntui toimivan, mutta pian huomasin, että vaikka välillä menee hienosti, niin ihan yhtä hyvin välillä voi mennä myös ihan miten sattuu. Näiden metodien rinnalla tehtiin koko ajan myös suorapalkkaa koska pelkään aina Grimmin vireen laskevan ja vauhdin hidastuvan. Aina vain siltikin tuntui, että vaikka vauhti on jees, niin koko ajan ruudussa mättää joku.

Kun minulle tuo Tiltun metodi ensimmäistä kertaa kerrottiin, luulin sitä palkkauskeinoksi. Voitte jo arvata miten pieleen tällä oletuksella voidaankaan mennä. :D Avataan hieman. Tiltun metodissa koiralla tulee olla motivaatio ruutua kohtaan. Sen tulee osata mennä ruutuun, paikalla ei ole niin suurta merkitystä tässä vaiheessa. Tällä nimenomaan aletaan viilaamaan tarkkaa paikkaa siellä ruudun sisällä asettamalla palkka ruudun takaosaan samalla kun koira vielä seisoo ruudussa. Näin annetaan koiralle aikaa ajatella oma sijoittumistaan ja seuraavilla toistoilla se toivottavasti alkaakin vastaamaan koulutukseen hakeutumalla (ihmisen mielestä) parempaan paikkaan (lelun kohtaan) ruudussa.

Kun tosiaan luulin, että tuo mainitsemani metodi on palkkaamiskeino, tein edelleen näyttöruutuja, joihin käytin tätä palkkaussysteemiä. En voi edes kuvitella miten harmaalla alueella tässä ollaan liikuttu, kun koiralta on vaadittu tarkkaa paikkaa vaikka sillä ei ole siitä sitä harmaata aavistusta parempaa. Lisäksi kun sijoittuminen on ollut (ihmisen mielestä) väärä, koira on jätetty palkkaamatta ja pyydetty korjaamaan. Ihmettelen suuresti, että on Grimmillä edelleen kaiken tämän jälkeenkin oikeasti hyvä motivaatio ruutua kohtaan. Huh.

Puhelun aikana kävi myös ilmi, että en treenaa ruutua lähellekään tarpeeksi. Näin talviaikaan mukavuudenhaluisena ruututreenejä on tullut vain 2-3 treeniä viikossa. Tässä vaiheessa sitä pitäisi treenata vähintään 6-7 treeniä viikossa, mieluummin enemmänkin. Vaikka talvisin treenipaikan löytäminen osaa olla kiven alla, varsinkin niin, että treenikertoja tulisi 10/vko, niin kyllä etsivä löytää. Nyt on treenipaikka ruututreenejä varten, kunhan pakkaset pysyvät maltillisina eikä tule kamalan liukasta.

Kun sain purettua kaikki nuo opetusmetodit erilleen, sain myös analysoitua ensimmäistä kertaa mikä niissä on meille hyvää ja huonoa. Tajusin, että olen ihan turhaan hinkannut suorapalkkaa, koska tässä vaiheessa vähempikin riittää.

Valitsin meille opetusmetodiksi tuon Tiltun metodin ja kyllä se vaan toimii. Kolmen treenin jälkeen Grimm menee aina aivan takanauhan tuntumaan, kun aiemmin ongelmana oli etunauhan päällä pyörähtely ja ruudun keskiosaan jääminen. Toki paikka siellä takanauhan alueella vielä elää keskiosan ja oikean reunan välillä. Jostain syystä Grimm ei mene koskaan ruudun vasempaan reunaan. :D Puhelimessa mulle sanottiin, että parissa treenissä alkaa näkymään selviä tuloksia ja minähän kehtasin väittää vastaan vaikka itsekin aina toitotan, että tokossa metodin toimivuus näkyy heti.

Vaikka tällä hetkellä vaikuttaa hyvältä, niin ollaan vielä ihan alkutekijöissä. Nyt parin viikon kuuri, paljon treenejä alle ja sitten aletaan varmaan olla jo vahvemmalla pohjalla. Tuskin saan tätä kuukaudessa kasaan, mutta uskon saavani ruudun siihen kuntoon, että sillä voi kisaamaan lähteä. Nähtäväksi jää. :D

Loppuun jäniskevennys. Kumpi tässä photobombasi kumpaa? :D