Grimm ja Tiia paimenessa. Kuva: Terhi Mikkonen |
Rakkaat poikaset Grimm ja Gust. Kuva: Tiia Grönholm |
Eilen kävin ensimmäistä kertaa tänä kesänä uimassa. Nyt tiedän miltä lampaista tuntuu kun paimenkoira lähtee tulemaan niitä kohti. Vilkaisin taakseni ja näin Grimmin uivan kohti hurjistunut maaninen katse silmissään. Sehän alkoi paimentaa minua rantaan! Muuten en tähän puuttunut, mutta kun koira alkoi antaa minulle vauhtia hampaillaan, kielsin. Uskoi hyvin kiellot, mutta kun seisoin vedessä vyötäröäni myöten, koira ui lakkaamatta maaninen ilme kasvoillaan minua ympäri. Vitsailtiin Tiian kanssa että tässähän olisi helppo opettaa sille suuntia! Olisikin pitänyt koittaa pysäyttää se edes kerran. :D
Helteestä huolimatta me ollaan treenattu normaalisti. Tällä viikolla on ollut parit hakutreenit ja ne on menneet enemmän kuin hyvin! Tuulen puuttuessa ollaan turvauduttu ääniapuihin ja ne on toimineet kuin junan vessa! Molemmissa treeneissä neljä ukkoa piilossa ja ääniavulla kaikille suorat, vauhdikkaat pistot. Yhden piston meinasin ryssiä itse. Huomasin että maalimies vielä pikkuisen peittelee itseään ja käänsin äkkiä koiran pois ja aloin syöttää sille herkkuja. Grimm luuli että nyt alettiin tekemään jotain ihan muuta juttua ja vaati pari uusintalähetystä että saatiin se tajuamaan että edelleen ollaan hakutreeneissä. Sen jälkeinen pisto oli kylläkin taas todella hieno.
Tässä oppii koko ajan itse näitä tärkeitä pieniä asioita, jotka itseasiassa ovat todella ratkaisevassa osassa hakukoiraa rakennettaessa. Tänäänkin olin jo lähettämässä koiraa pistolle kun minulle huomautettiin, että vaikka koiran pää on suorassa, ei se tule lähtemään suoraan jos sen kroppa on vinossa. Aivan totta! Keskilinjalla on otettava huomioon monta asiaa ennen kuin koiran voi laittaa pinkomaan metsään. Tässäkin lajissa ohjaajan velvollisuus on tehdä kaikki mahdollinen sen eteen, että koiran työ helpottuisi.
Tiian kanssa käytiin tokoilemassa eilen nurmikentällä. On tosi upeaa katsoa Gustin kehittymistä, tuollaisia koiria on todella harvassa ja näistä kahdesta tulee kyllä aika pitelemätön kaksikko kunhan hitsautuvat yhteen. Me tullaan kyllä kannustamaan SM-kisoihin aikanaan! ;) Tehtiin ruutua, seuruuta, eteentuloja, tunnaria ja luoksetulo. Ruutu oli molemmille pojille vaikea. Nurmi oli vähän kasvanutta ja tuulen vuoksi päätettiin jättää ruutunauha pois. Molemmat pennut hakivat aika kauan ensimmäisellä toistolla kosketusalustaa mutta saatiin myös tosi hyviäkin toistoja. Minusta on ihan hyvä että oppivat katsomaan muutakin kuin pelkkää nauhaa, joten hyvä treeni.
Seuruussa minun pitää olla rohkeampi. Lisäksi tätä pitäisi saada videolle! Näyttää kuulema hyvältä, joten minun täytyy nyt vaan luottaa siihen ja mennä eteenpäin. Tunnaria ollaan tehty pari viime kertaa vain kostealla nurmella, joten nyt rutikuivalla ruohikolla piti olla helpompaa. Luulen, että "hajuttomat" kapulat on vähän saastuneet, koskapa nyt oli toinen kerta koskaan kun Grimm meni lääppimään niitä. Saatiin kuitenkin onnistunut toisto, mutta vaihdan nyt kaikki kapulat uusiin varmuuden vuoksi.
Eteentulot oli lyhyellä matkalla ok, olen saanut istumisen kivasti lähemmäksi minua. Nyt vaan pidennetään hiljalleen matkaa. Luoksetulossa ei tule mielellään jostain syystä jalkojeni välistä, vaikka sitä on kotona tehty ja leikkiessä sieltä sujahteleekin. Täytyy ottaa tämäkin nyt treeniin, ettei ala enemmissä määrin kiertämään minua.
Käytiin kolmannen ja tähän hoitojaksoon viimeisen kerran fyssarillakin. Nyt jumit olivat hurjasta riehumisesta huolimatta sulaneet ja seuraava hieronta otetaankin kesälomareissujen jälkeen, sen verran on luvassa paimentelua ja muuta normielämästä poikkeavaa hurjastelua.