Rundi osaa 1/3

Tein taannoin Rundille(kin) tavoitteet tälle vuodelle: autoon hyppääminen, takana kävely (irti ollessa) ja leikkiminen kuntoon vuoden loppuun mennessä. Synnyinkodissaan Rundi ei matkustellut autossa ja minulla ollessaan se on joutunut tyytymään kakkosluokan paikkaan kevythäkkiin takapenkillä, joten hyppimistä ei ole päästy treenailemaan. Kunnes:

Vihdoin sain aikaiseksi hommata oikein mittatilauslootan tyypeille. Rundi on mielissään kun näkee maailmaakin välillä ja tuonne se oppi hyppäämään toisin kuin takapenkillä olleeseen häkkiin. Onpa kiva kun ei tartte enää nostella rapaista koiraa autoon. Ensimmäinen tavoite saavutettu. 

Toinenkin oli jo hyvällä mallilla. Rundi leikki jo kivasti kentälläkin kunnes yksi kaunis päivä patukkaleikissä rouskaisi puraista oikein kunnolla kieleensä. :( Pärski aikansa eikä ole sen koommin oikein patukasta kiinni ottanut. Palattiin siis lähes lähtöruutuun. Edistystä on se, että Grimm suostuu leikkimään lelulla niin että minä pidän ja Rundi repii toisesta päästä, joten isoveikasta saadaan hieman vetoapua. Kolmatta, takana kävelyä ei olla edes aloitettu. Pitäähän jotain jättää loppuvuodellekin. :)

Rundi kyylää

Jotta saataisi autoon maksimaalinen määrä kilometrejä tänäkin vuonna, ajeltiin tänään Kiteelle Villa Taivaannastaan Anna-Leena Väätäsen toko-oppiin. Teemana minulla oli jälleen "tehdään kaikkee muuta ku niitä liikkeitä". Näin "sikailukaudella" olen lipsunut ajatuksesta, että yhdessä mennään kentälle ja antanut Grimmin pinkoa sinne taas omia aikojaan, jolloin se kyllä ehtii kiertelemään kaikki maailman törpöt, hyppäämään hypyt, käymään ruudussa ym. ennen kuin ehdin edes kentälle sen perässä. Tämän verran kurinalaisuutta meidän kuulema kannattaisi palauttaa. Grimm on niin kyylä ja palkkautuu niin kovin tuosta itsensä viihdyttämisestä, että kohta meillä on jälleen keskittymisongelma. Otetaan tässä siis hommaa askel taaksepäin.

Kaiken tuon itsensä viihdyttämisen hedelmät kerättiin heti koulutuksen aluksi kun Anna-Leena pyysi näyttämään törpön kierron hyppyjen välistä. Huomasin, että Grimm ei lukinnut kiertotörppöä, mutta jostain kumman aivopierusta lähetin sen matkaan. Viimeistään nyt pitää oppia, että tuon koiran kanssa ei kannata pelata upporikasta ja rutiköyhää, ikinä ei voita. :D Arvata saattaa että tyyppi kimposi hirveen hienolla vauhdilla ruutuun joka oli 6-7 metrin päässä törpöstä, kiersi ruudun etukulman ja juoksi kuin tuulispää palkalleen jonka kädestäni tarjoilin oikein kehujen saattelemana. Ei näin. Anna-Leena sanoikin, että tuosta ei pidä torua, mutta ei myöskään missään nimessä palkata. Koiralle voi todeta, että kiitos kun näytit missä ruutu on, nyt minäkin tiedän.

Noh, teimmä sitten muutaman oikein korrektin törpön kierron hyppyjen välistä. Huomiona näihin oli, että aina kun teen jonkun liikkeen perusasennosta perusasentoon, niin palkkaus voisi olla ihan hurjan hyvä, että koemainen tilanne vahvistuisi. Lisäksi täytyy muistaa se sosiaalinen palkka aina ennen kuin käsi kaivautuu taskuun. Omana huomioina perusasennot oli parantuneet! Kehitystäääh! Vielä on paljon työtä, mutta oli kiva huomata että jotain tapahtuu. :)

 

Anna-Leenan oma koira on hieman Grimmiä vanhempi mutta ihan hirveen paljon saman tyyppinen kuin Grimm. Huomasin Neossa paljon samoja juttuja kuin meillä, joten eipä ihme, että Anna-Leena osasi puuttua oikeisiin asioihin. Neo on voimakas, nopea ja itsevarma tyyppi, luonteeltaan hieman itseriittoisempi kuin Grimm, mutta kun vertailtiin koulutettavuutta ja koulutuksessa olleita ongelmia, sain itsevarmuutta ja luottoa siihen, että kyllä tämä meidän valitsema tie on se oikea ja tällä me saadaan ne halutut tulokset aikaan.

 

Loppuun tehtiin vielä kimppatreeninä paikkamakuun käskytyksiä ja paikkikset rivissä, sekä kaukoja ringissä. Oli kiva porukka. Suurin osa oli lapinkoiria ja mitteleitä, mutta että minkälaisia! En ole koskaan nähnyt noin räjähtävän nopeita ja sähäköitä lappalaisia. Tyypit nautti tekemisestä ja saalistivat ja repivät leluja suurella moottorilla. Wau. Päivän lopuksi sain melkein pentukuumeen kun tokoilemaan tuli kaksi 3kk ikäistä mitteliä. Tyyppien sisään oli asennettu turboahdettu moottori ryyditettynä terrierillä. Ihan huimia pelejä molemmat. Eivät päästäneet lelusta irti millään, juoksivat sen minä pienistä jaloista irti lähti ja molemmat piti suunnilleen kantaa pois kentältä, että lopettaisivat hommat. :D Treenit jatkuu huomenna, siis kiva päivä tiedossa!

Retkillä reippahilla

Täällä on ollut niin mahdottoman kauniita ilmoja, että on suorastaan pakko käydä iltakävelyillä muuallakin kuin kotinurkilla. Eräänä iltana lähdettiin käppäilemään Kuhasaloon. Aallokko oli niin kova, että pienempi soutupaatti olisi siellä kaatunut välittömästi, mutta Grimm vaan kovasti tahtoi uimaan. Yritti ja yritti joka kalliolta eikä voinut käsittää miksi tuo aina muulloin niin ihana vesi oli tänään niin äkäisellä ja väkivaltaisella tuulella ja löi vasten koko koiraa.

 

Seuraava retki suuntautui Varkauteen, jossa Satu ja Outi pitivät valmennusrenkaan koulutuksen. Satun kanssa tehtiin mielentilatreeniä ja sain ihan ansaitusti kunnolla tukkapöllyä kun en ole kiinnittänyt näihin asioihin huomiota jo vuosi sitten kun Satu näistä minulle mainitsi. Olen jotenkin vasta nyt sisäistänyt sen, että mielentilan muuttaminen vaatii kuukausien työn, eikä sitä voi muutamassa viikossa saada aikaan. 

 

Treeniin aiheeksi otettiin luoksetulon, ruudun ja perusasennon mielentilat ja nyt sitten se lusikka kauniiseen käteen ja hommiin. Toki en ehdi näille paljoakaan tehdä ennen seuraavia kisoja, mutta sen verran päätin, että annan nyt tekniikan hajota ja teen näitä päänsisäisiä juttuja kuntoon niin pitkälle kuin mahdollista. 

 

Ehdittiin tekemään vielä kimppatreeninä paikkaistuminen rivissä sekä erikseen häiriköitynä. Grimm meni niin lankaan, ei lihapulliin, niistä se kieltäytyy kohteliaasti, vaan Satun vippaamaan 5cm pitkään risuun. Grimmmm!!! Ei voi olla noin keppihullu koira, eihän...Parilla paikalleen palautuksella sain sen kuitenkin palautettua ruotuun.

Outin kanssa pohdittiin liikkeiden välejä ja aloituksia, sekä liikkeestä seisomista. Oikeastaan kaikkiin tuli sama vastaus, minä olen aina myöhässä sekä reaktioissa, että kehuissa. Tässä huomaa hyvin sen kun treenaa paljon yksin eikä kukaan ole sanomassa, että mitä sitä tuusaa niin sitten nämä hommat valahtaa. Nyt ryhtiä peliin ja kamera kentän laidalle. Tästäkin sietäis saada tukkapöllyä, on tästä mulle niin monesti jo sanottu. :D

Varkaudessa on aina kivaa. Ei haitannut vaikka koko päivän satoikin vettä, Grimm ei ole moksiskaan jos taivas vähän repeilee ja mulla on hyvät sadevehkeet. :)

Tänään käytiin iltakävelyllä Kalliojärven kierros. Kaanista kaanista. En ole aiemmin sinne uskaltanut, koska monet on sanoneet että koirien täytyy kulkea hihnassa kalliojyrkänteiden takia. Joo, onhan siellä niitä, enkä viitsinyt jäädä niitä kuvailemaan koska en jaksanut ottaa koiria hihnaan, mutta hienosti Rundikin siellä pysyi hengissä vaikka irti juoksivatkin koko lenkin. 

Ystävvii

Taas sai Peugeot parka roppakaupalla kilometrejä lisää kun omistajansa piti päästä etelän lomalle. Ajelin viime viikon tiistaina Sipooseen Tiian ja Samulin vieraaksi. Kyllä oli taas bortsupojilla karnevaalit kun pääsivät näkemään etelän serkkujaan. :D

Keskiviikkona tokoiltiin. Grimmille aiheena röyhkeys ja voima, joten tekniikkaa ei tehty tippaakaan, pelleiltiin vaan kaikkea hullua. Rundin kanssa olen tuskaillut sen ailahtelevaisuutta. Välillä leikkii kivasti ja välillä on ihan muissa maailmoissa. Rundi on leimautunut enemmän koiriin kuin ihmisiin, joten ihmisen kanssa pelaaminen ei ole sille kamalan luontaista. Niinpä Tiia saikin idean josta syntyi "Gustin leikkikoulu". Gust valikoitui hommaan siksi, että Grimm ei halua roikkua samassa lelussa Rundin kanssa ja Ruffenois ei taas päästä mistään irti. Siispä lelun toinen pää Gustille, toinen pää Rundille ja keskeltä pitää kiinni ihminen. Kun leikki pääsi hyvin vauhtiin, Gust irti ja Rundi leikkii kuin huomaamattaan ihmisen kanssa. Toimii kuin junan vessa.

Illalla käytiin vielä polkemassa jäljet kaikille. Grimm teki elämänsä kolmannen jäljen, pituutta ehkä 100m ja neljä keppiä. Hyvin selvittiin loppuun saakka ja kolme keppiä taisi nousta. Rundille keppiruutu, josta nostettiin yksi keppi. Keppiruudut ei oikein palkitse Rundia, joten sille täytyy keksiä jotain muuta, ehkä vain kokeilen polkea sille lyhyen jäljen.

Torstaina oli huikean hauska ja rankka päivä kun ajeltiin Somerolle kasvattipäivää viettämään. Olipa kiva nähdä jo ennestään tuttuja ja tutustua uusiin kasvatin omistajiin. :) Aamu aloitettiin Haukkukalliolla toko/tottistreeneillä. Molemmat pojat jatkoivat samalla teemalla, Grimm sikaili ja Rundi leikki, kylläkin tällä kertaa vain minun kanssa. Sain leikkiä myös Grimmin äidin Wenjan kanssa ja voi pojat että olipa kivaa! Kaikki alla olevat kuvat ottanut Marika Klossner.

Rakkautta palkaksi

Gustin leikkikoulu toimi! :D

Wenja hurjailee

Grimm ja ruutu

Humputti kentällä!

Tokokentältä lähdettiin heti ajamaan jälkiä joita Samuli oli ystävällisesti polkenut. Grimmille 140m pitkä hieman kaartava jälki ja neljä keppiä. Kakkoskeppi jäi, näin sen itse, mutta jätimmä sen metsään koska koira ei siihen tarkentanut. Kivasti Grimm on kyllä jäljestyksen ottanut omakseen, sillä on tosi kivaa ja sen mielestä on aika siistiä etsiä keppejä. On myöskin näköjään turkasen sama onko jälki minun vai vieraan tekemä, ei huomannut mitään eroa.

Jälkimetsästä ajettiin Woollandian metsiin polkemaan esineruutua ettei vaan tylsäksi päivä kävisi. Grimm kävi alueen reunalta kolme jonossa ollutta esinettä, viimeistä piti etsiä oikein urakkahommina, mutta kaikki löytyi hienosti. 

Päivän lopuksi Marika halusi vielä viedä Rundin lampaille kun muutkin paimensivat. En ole ennen nähnyt Rundia paimenessa ja ihan yllätyin kuinka siivosti se käyttäytyi ja kyllä siitä huomasi, että ei oltu ensimmäistä kertaa asialla. Humppapoika oli oikein tohkeissaan. :)

Torstain jälkeen oltiin ihan poikki kaikki, mutta silti käytiin vielä ennen kotimatkalle lähtöä uittamassa koirat ja tekemässä pienet esinetreenit. Grimmille kaksi kaistaa, joilta hienosti esineet ylös. Rundikin sai elämänsä ensimmäisen esinekaistan. Tiia kävi näyttämässä esineen ja sieltähän se Rundi sen haisteli omaan verkkaiseen tyyliinsä. :)

Kotimatka oli aika tuskaa kun väsytti ja kyllä menikin koko viikonloppu reissusta toipumiseen. Molemmille pojille on suunnitelmat tehty, Rundille vuoden loppuun, Grimmille SM-kisoihin saakka. Nyt on vain omassa päässä aikamoinen tyhjiö kaiken reissaamisen jäljiltä. Hieman on olo, että voimat meinaa loppua, eikä ajatus kulje, mutta josko siellä sankon pohjalla olis vielä jotain josta kauhaista jaksamista, koska reissut ei missään nimessä tule vähenemään. Varkauden treenikausi pärähti käyntiin, joten jos Peugeot vaan sen sallii, niin sinnehän mekin taas ajellaan.