Draamaa ja komediaa

Viime perjantaina käytiin vetäisemässä Tiian ja poikien kanssa huikeet tokot Marjalan paikoin ylipitkällä nurmella. Ihan tosi harmi että tuo hieno suuri nurmikenttä annetaan heinittyä, täällä kun ei noin hyviä treeninurmikoita paljoa ole.

Grimm teki ruutua jäätävällä vauhdilla, hurrrja pennu! Lisäksi tehtiin jotain perusasentohässäkkää jossa jälleen huomattiin että palkan suunta on ihan mikä sattuu ja koira siksi takana, oivoivoi, ehkä tämä joskus etenee? Loppuun otettiin vielä Grimmin tämän hetken taidonnäyte, tunnari. Tein kerran kotipihalla niin, että kasa kapuloita nurmella, oma vieressä piilossa. Teki törkeen hienosti, joten siirsin välittömästi vieraalle nurmelle. Jälleen ihan törkeen hieno. On se mukava kun tämmösen koiran kanssa ei tarvi hinkuttaa turhia toistoja, kerta per liike, nopeeta ja tehokasta!

Kuten Tiiakin blogissaan totesi, Grimm on saanut nyt lähiaikoina tosi paljon lisää voimaa ja sähäkkyyttä varsinkin leikkiin. Hauska katsoa miten erilaisia Gust ja Grimm ovatkaan. Oppii paljon vertailemalla Tiian kanssa meidän rekkujen koulutustekniikoita. Grimm on pohdiskelija, se luokan nörtti, Gust taas se huippu-urheilija, jolla vielä tässä vaiheessa on ajatuksena mennä täysillä ja voimalla, ajattelu tulee vasta sen jälkeen.

Tokojen jälkeen lähdettiin Mertalammelle lenkkeilemään ja tekemään Grimmille pohjaa uutta haun treenimetodia varten. Ensin pentu sai etsiä minut, sen jälkeen pari kertaa Tiian. Hyvää työtä teki, eteni suoraan, ei juossut turhia kiemuroita ja löysi nopeasti. Virekään ei ollut liian korkea. Pikkutreenin jälkeen lenkkeiltiin vielä Mertalammen ympäri ja pojat sai uida hyisessä vedessä.

Lauantaina lähdettiin taas ei enää niin pienten pentujen lenkille Onttolaan. Mukana oli setämies Ruffekin viiden pennun seurana. Kaikki kuvat ottanut Katja Kostamo.

Sanoiko joku keppi?!?

"Voisitko heittää yhden kepin?"

Gustin ja Grimmin uimakilpa kepin perään

Vasemmalla bordercollie ja oikealla näette kepeistä hulluksi tulleen....

Bordernorppa

Kotona huomasin Grimmin hieman ontuvan vasenta takajalkaansa. Kyselykierroksen päätteeksi selvisikin, että Grimm oli jossain lenkin vaiheessa törmännyt päin puuta vasen kylki edellä, joten ilmeisesti siitä tällistä tuo ontuminen johtui. Kolme päivää hihnassa sai emännän hermorakenteen koetukselle mutta koira ei onnu enää. Kuitenkin sunnuntaiksi on varmuuden vuoksi varattu aika fyssarille. 

Hihnakävely on päässyt aika huonolle tolalle. Grimmhän on hihnassa vain treeneihin tullessaan, muuten se elää käytännössä irtolaiselämää. Lieveilmiönä tästä koiraparka ei osannut tehdä tarpeitaan kun länttäsin sen perään Lunan toipilasajalta jääneen fleksin. Ja kyllä, hävetti kuljettaa koiraa kolme päivää fleksissä...Tästähän seuraa tietysti armoton paskahätä työpäivän aikana jota pennun perhana oli päättänyt mennä helpottamaan sänkyyn! Aaaaaarrrrggghhhh!! .....ttu!! Miksi pitää tehdä sänkyyn?! Miksi ei mikä tahansa matto, kylppäri, oma punkka tai vaikka sohva kelpaa?! Miksi sänkyyn jossa on 160cm petari, asunnossa jossa on pieni kylppäri jossa se petari tulee pestä, miksi?! 

Vaikka en millään muotoa usko näihin "se vittuilee sulle" tai "se osoittaa mieltään" tyyppisiin idioottimaisuuksiin, niin en keksi yhtään hyvää syytä paskantaa sänkyyn jossa hän itsekin yönsä nukkuu. Noh, koska hermojen hallinta ei ole parhaita puoliani (vielä), myös naapurit varmasti kuulivat mitä oli ja missä. Phuuuuh, täytyy toivoa että tämä oli ainutkertainen aivopieru koiralta joka on ollut sisäsiisti 8-viikkoisesta asti. 

Ja ihan vaan tiedoksi, kyseisen draamakomedian aikana ei vahingoitettu eläimiä.