Tänään käytiin polkaisemassa Grimmin eka oikea esineruutu kolmen puuceen voimin. Tosin eihän se mikään ruutu ollut vaan kaksi kaistaletta jonka päihin esine vintattiin. Ihan törkeen hienosti tyyppi hoiti homman kotiin. Välittömästi nokka auki, kaunis rauhallinen haistelu, esineen nosto ja täyttä vauhtia vielä toi sen minulle. Tuon pennun kanssa on vaan niin huippua tehdä! Sama tehdäänkö tokoa vai kaivetaanko kuoppaa, meillä on vaan niin mukavaa yhdessä.
Siitä päästäänkin otsikon aiheeseen. Grimmin myötä ensimmäistä kertaa minulla on huumorintajuinen koira. Ja tiedättekös, se on ihan tosi mukavaa! Tosikkokoiran kanssa ei voinut hullutella samalla tavalla kuin me Grimmin kanssa hullutellaan ja on ihan mahtavaa kun koiran silmistä paistaa hauskuus minun kanssa humputtelusta eikä pelkkä hullunkiilto työtä kohtaan tai raivokkuus kohdistettuna leluun.
Grimm on muutenkin kaikkea mitä muut ei ole olleet. Se on ensimmäinen aamu-uninen pentu jonka tiedän. Kun sille sanoo aamulla huomenta, se liiskautuu kylkeen kiinni ja venyttelee makeasti ja jatkaa uniaan tyytyväisenä. Aiemmat koirat ovat repineet silmäluomet nurin kielillään heti kun uskallat silmääsi raottaa.
Täydellinen se on, en voi muuta kuin ihailla tuota pentua aamusta iltaan vaikka se onkin maistellut paria ovenkarmia, pureksinut sekä kameran että puhelimen laturit muotoon "käyttö omalla vastuulla", syönyt nettitikun lisäantennin käyttökelvottomaksi, pureskellut kaikista huppareista narujen kiristyslukot ja lukee ahkerasti kaikki kirjat, lehdet ja mainokset jotka pöydän reunalta saa alas vedettyä. Tosin kaikkeen tähän sitouduin aikoja sitten, muistattehan tämän. Ainiin ja kiljuu autossa treeneissä odotellessaan vuoroaan, niin kai ne täydelliset koirat yleensä tekee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti