perjantai 20. helmikuuta 2015

Fyssarilla ja niiiiin pihalla!

Viimeksi on käyty fyssarilla viime kesänä, joten ajattelin, että nyt on aika tsekata onko jotain huomion arvoista. Halusin myös varmistaa, että johtuuko Grimmin järkyttävän levällään oleva istuma-asento eli "munien tuuletus" jostain fysiologisesta. Silja kävi Grimmin läpi hännästä nenänpäähän ja olihan siellä takareisissä sekä lannerangassa kireyttä. Samoin Silja sanoi, että Grimm tekee arjessa jatkuvasti jotain, joka aiheuttaa etureisien kuormitusta ja jumitusta. Sehän hyppii kovin ihmisiä vasten (hyi minua kun en ole kieltänyt), joten karsitaanpa se nyt ensin pois ja katsotaan auttaako.

Silja katsoi Grimmin istumisen ja oli sitä mieltä, että osa jalat levällään lehottamisesta on ihan opittua, koska koira kyllä pystyy istumaan nätimminkin. "Kunhan nyt vaan jotenkin huolimattomasti tähän läjäytän ahterini niin palkkaa heruu." Kiinnitetään tähän nyt treenatessa huomiota, josko saataisi ne sukukalleudet vähän syvemmälle jalkojen väliin...Osasyyksi Silja myös huomioi, että kun on kyseessä nuori, menevä koira, niin voi jopa olla, että elukka on huomannut, että näin horottamalla pääsee nopeammin liikkeelle. Saa ns. ponkaistua itsensä kätevämmin ylös. Ja tästä päästäänkin perusasennon palkkaukseen. Grimm on opetettu olemaan perusasennossa aktiivinen palkkaa kohtaan, joten se saa palkan itse ylös ponkaisemalla. Voisiko tässäkin olla pieni osa joka kannustaa tuohon jalkojen levittelyyn? Myös jumit voivat toki asiaan vaikuttaa ja tähän saatiinkin kotiläksyä!

Silja suositteli ostamaan tasapainotyynyn. Toivon että Grimm muistaa vielä pikkupoikana oppimansa 2on2offin, niin päästäisi vähän oikomaan tämän opettelussa. :D Alan siis opettaa Grimmiä istumaan tasapainotyynylle, jolloin se ei (luultavasti) kykene lehottamaan perseellään miten sattuu, vaan sen on vedettävä jalat kiinni kroppaan, ettei se tippuisi tyynyltä. Samalla sain ahaa-elämyksen, että minähän jatkan kaukojen opettamista sillä samalla tyynyllä! Heti tänään painelen tasapainotyynykauppaan ja huomenna aloitetaan! Kyllä tässä on vähälle aikaa saanut suurentaa treenikassin kokoa, kun sieltä löytyy nykyään kaiken maailman romua. Kylässä käynyt eikoiraihminenkin kysyi treenikassimme nähdessään että "onko tuo menossa jonnekin roskiin?". Tyydyin sanomaan että ei, se on meidän tarpeellinen treenikassimme. Keskustelu aiheesta oli sitten siinä.

Fyssarilla (kuten kaikkialla muuallakin) Grimmin käytös oli jälleen ensiluokkaista ja rauhoittui hienosti kun Silja alkoi hieroa. Minun ei tarvinnut edes käskeä koiraa makuulleen, riitti kun Silja puheli "käyhän siihen pitkäkseen" ja bordercollie lakosi. Ihan mahtavaa kun ei tarvitse lässyttää, kovistella, hikoilla, pelata namipaloilla tai tehdä muitakaan taikatemppuja, että koira toimisi näissä arjen tilanteissa. Minä niin tykkään tuosta koirasta! Kuukauden päästä mennään uusintakäynnille ja katsotaan onko jumit helpottaneet.

Sitten pihalle. Koska Varkaudesta tuli viesti, että kouluttaja on äkillisesti sairastunut, ei lähdetty turhaan ajelemaan vaan mentiin kotikaupungissa erään koulun kentälle treenaamaan. Minähän en ajatellut, että viimeksi ollaan treenattu pihalla, ööööö, viime syksynä, joten se saattaisi vaikuttaa koiraan pikkuisen. Noh, tässäpä tulee.

Alkuun kisamainen treeni. Kaksi liikettä liikkuroituna ja kolmannen alusta palkka. Tämä oli meille eka liikkuroitu ikinä. Mjoo, en ensinnäkään viritellyt kunnolla, joten koira oli jo kentälle tullessa ihan kahvilla. Eihän sillä ressukalla ollut hajuakaan mitä ollaan tulossa tekemään, niinpä vaikka koira teki niin hyvin kun osasi, ei esim. kontaktista ollut tietoakaan. Tiedetäänpä mitä tänään treenataan, nii. Muuten liikkeiden ja pössiksen osalta meni ihan jees!

Sitten heti putkeen normitreeni:
Ruutu: lähempää muutama toisto, joista pari ilman alustaa. Hyvin haki paikalle. Lopuksi kaaaaaukaa tuoli kiertämällä suorapalkalle.
Tunnari: "tavaratunnari". Kaikki treenikaverin rojut läjään kentälle, oma piiloon niiden alle ja väärät leviteltiin romukasan eteen. Tää oli huippu, haisteli keskittyneesti, nosti pään kun kentän poikki kulki lenkkeilijä. Onneksi pidin pokkani ja olin hiljaa, koska hetimiten koira painoi pään alas ja jatkoi siitä mihin jäi. Hyvä haistelu, ei koskenut tavaroihin eikä vääriin ja nosti oman.
Luoksetulo: Tää oli huonompi kuin hallissa, tuli lyhemmältäkin matkalta vinoon. Nyt hitsi vie appari taakse katsomaan, ei saa olla senttiäkään vinossa että tulee palkkaa.

Tehtiin vielä tauon jälkeen ilmaisut.  Näitä on tehty nyt muutaman viikon ajan 1-3 kertaa viikossa, josko ne etenisi pikkuhiljaa. Tarvittaisi paljon vieraita maalimiehiä, selkeästi on ottanut tutut parhaiksi kamuikseen ja vaikka kaikilta ahneesti ottaakin palkan, niin kyllä huomaa kun on vieraan luona.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti