Tokossa on nyt sellainen ennen näkemättömän hyvä tilanne, että pari kolme kertaa viikossa päästään treenaamaan vakkariryhmässä. Talven halliryhmä pärähti käyntiin viime lauantaina mukavalla porukalla. Halliaikaa on niukalti, mutta kun hyvin suunnitellaan niin kaikki ehtii treenata. Joka viikko ohjelmassa on oman treenin lisäksi jokaisen vuorollaan liikkuroima paikkamakuu ja -istuminen.
Paikkistreenit tuleekin meille tarpeeseen, olen tehnyt varsinkin makuusta Grimmille vähän turhankin rauhallista, suorastaan hieman tylsää. Tyypillä ei ole mitään aikeita lähteä paikaltaan, mutta ei se kovin virkeältäkään näytä. :D Kokeillaan siis talven aikana tehdä hommasta hieman jännempää. Mitään pelkoa ei ole, että Grimm alkaisia pomppia vietereillään, on se niin kuuliainen ja hyvähermoinen kaveri. Tai jos vaikka alkaakin, niin tuon runopojan ruotuun saaminen ei tuottane kummoistakaan ongelmaa. Fiilis edellä yritetään mennä tässäkin.
Toinen ryhmistä on meidän häirikköryhmä. Ryhmä ei ihan just 10kk pennulle istu, mutta hieman räätälöimällä saadaan Grimmillekin häiriötreeniä ja onhan meistä häiriöapua muille. Eilisessä treenissä häiriköintivuorossa oli Mira. Ensin tehtiin patoamisharjoitusta kaikki koirat kentällä. Koira istumaan tai maahan, jätetään koira ja jonkun matkan päästä aletaan lähestyä koiraa jännittävästi hiippaillen lelu kädessä. Kun koira keskittyy ja malttaa, vapautetaan se leluun. Grimmille nämä on ihan ehdottomia juttuja! Se pysyy tosi hyvin paikallaan, mutta sillä on hirmu jännää ja vapautuksen jälkeen tulee kovaa leluun. Hauska harjoitus.
Toisena juttuna tehtiin noutoa lelukasan keskeltä. Grimm ei ehtinyt edes huomata kapulan ympärillä olevia leluja, koska kapula on tehtävä ja tehtävää suorittaessa ei pelleillä. Se on niin huvittava eläin kun ei ressukka raaski päästää kapulasta irti ja pohtii tohkeissaan että kuinka lelun saa napattua suuhunsa kapulan seuraksi. Tämä on niiiin sukuvika, terveisiä vaan setämies Ruffelle. :D
Kolmas juttu oli paikkamakuu aika äärimmäisessä häiriössä. Tämä oli meille vähän liikaa, mutta enhän minä sitä siinä hetkessä osannut ajatella, pöh. Rivissä taisi olla 7 koiraa, meidän viereen sattui vieläpä rivin ainoa ääntelevä koira. Lisäksi Mira pelasi jalkapalloa koirien edessä ja takaa kulki vielä polkupyöräilijöitäkin. Hyvin Grimm kesti, ei se ollut nousemassakaan, mutta pää pyöri kuin hedelmäpeli, tästä päättelin että nyt tuli vähän liikaa kerralla. Eipä tästä muuta kuin ottamaan oppia, ei se koira tuosta rikki mennyt.
Täytyy tästä lähtien miettiä vähän tarkemmin, kuinka paljon Grimmin kanssa näissä treeneissä tekee itse liikkeitä, treenatahan voi muutakin. Eilenkin vein koiran välillä autoon, koska ei tuon ikäinen pentu jaksa odotella tylsistymättä useita minuutteja paikallaan omaa vuoroaan ja osa liikkeistä mm. häiriöseuraaminen jätettiin tekemättä, koska ei se liike ole kasassa muutenkaan, saatikka sitten häiriköintivalmiina.
Tänään töihin ajaessani pidin mielessäin pienet hautajaiset muutamalle vaatekappaleelle, jotka tajusin unohtaneeni tuolin selkänojalle. Jos vanhat merkit paikkansa pitää, vaatteet ei ole enää iltapäivällä käyttökelpoisia. Oi voi sitä mustavalkoista terroristia. Saapahan emäntäkin harjoitella patoamista kun avaa kotioven, se on nykyään aina yhtä jännittävä hetki. :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti