Oioioioi!

Olipahan mahtava paimennuspäivä maanantaina Kuopiossa! Kouluttajiksi saatiin Kimmo ja Marika puolikkaan koirakatraansa kanssa. Ensimmäisellä setillä Marika oli onneksi kaverina hillitsemässä pikkupojan intoa. Yllättävän kovasti jouduttiin laittamaan painetta Grimmille, että saatiin jonkunlainen kunnioituksen hiven takaisin päin. Tuon pennun kanssa ei näköjään saa rispektiä ilimatteeksi lampahilla. Huh hei, kyllä tuli hiki laittaessa tulista pikkupaimenta ruotuun. :D

Toinen setti olikin sitten postauksen otsikon mukainen. Ai että me oltiin hyviä! Tällä kertaa olin Grimmin kanssa yksin ja me tehtiin kuulkaas vaikka mitä kun osasin olla ajoissa estämässä ja ohjaamassa. Ensimmäistä kertaa kuljetuskin onnistui. Olin tosi ylpeä meistä! Eniten olin ylpeä siitä, että sain pidettyä hermoni kasassa, ainoastaan äänenkäytössä huomasi pienen paniikin. Seuraavalla kerralla keskitynkin tuohon äänenkäytön hallintaan, tällä hetkellä kun sekä kehut, että käskyt tulevat samalla paniikinomaisella äänellä. :D

Kepit osoittaa oikeaoppisesti maata kohti... Kuva: Hannu Savolainen

Nyt näyttää jo paremmalta! Kuva: Hannu Savolainen

Paimennus saa mietteliääksi. Kuva: Hannu Savolainen

On ollut todella mielenkiintoista huomata miten erilainen Grimm voikaan olla lampailla verrattuna muihin harrastuksiin. Tokokentällä sille ei voisi ikinä laittaa minkäänlaista painetta, kun taas lampailla se ei silmäänsä moisesta räpäytä. Tässä sen huomaa mihin tuo koira on tehty. Kaikki nämä meidän muut harrastukset ovat vain korvikkeita paimennuksen rinnalla. Tulinen se on, ihan todella, tosin jos mummin nimi on Tigr ja tätikin ristitty Tiikeriksi, niin mitäpä muuta voi odottaa. :D

Hakutreeneissä siirryttiin uuteen maastoon. Grimmille tehtiin jo totutusti neljä ukkoa äänellä, koska helteiden johdosta Pohjois-Karjalassa ei ole nähty kuin muutama myrskytuuli ja loppuajan on tappavan tyyntä. Noh, äänet on toimineet pirun hyvin joten niillä jatketaan. Ensimmäistä kertaa oli yksi ukko takarajalla asti. En ollut varma kohdistiko Grimm äänen tai huomioiko sen kunnolla mutta koska olen "kokeillaan, kokeillaan" tyyppinen ihminen, lähetin sen matkaan. Välittömästi kävi selväksi, että koiralla ei ollut hajuakaan koko äänestä, mutta uutterasti se silti etsi. Olen tyytyväinen siitä, että jos Grimm ei kovasta hakemisesta huolimatta löydä, se tulee kysymään minulta neuvoa. Minun ei siis tarvitse (ainakaan vielä) kalastella sitä alueelta pois. Toinen ääni, toinen lähetys ja hieno löytö. Näin se homma etenee. 

Grimmistä huomaa todella hyvin tuollaisen vaikean piston jälkeen, että itsetunto kokee pienen pienen kolauksen. Se lähtee seuraavalle pistolle aina laukalla, mutta ei täysillä ja on hieman epävarman oloinen. Onneksi ollaan kyetty aina tekemään vaikean piston jälkeiset lähetykset niin, että siellä on varma löytö. Näin tätä herkän pikkupojan itsetuntoa rakennetaan pala kerrallaan. :)

Helletokotkin kävin kentällä tekemässä yksi ilta. Olen jotenkin nyt urautunut näihin samoihin juttuihin, täytyy repäistä ja tehdä välillä muutakin. Ohjelmassa oli siis jälleen kerran merkki, ruutu, seuruu ja tunnari. Ruudun tein aivan kentän toiseen laitaan, ajattelin kokeilla hurjan pitkää matkaa. Tuuli oli sen verran kova, että jätin kosketusalustankin riskillä pois. Päästin koiran kontista ja sehän läksi kuin tykin suusta ja karautti suoraan ruutuun sinne toispuol kenttää. Tulipahan sekin treenattua heti alta pois, eikä matka näköjään ollut ongelma. 

Seuruu oli ok, nyt minun on saatava päästäni pois se pikku perfektionisti joka heti hätääntyy kun koiran silmät kääntyvät toiseen suuntaan tai se ottaa yhden sivuaskelen kesken seuruun. Tsiisus tätä on rakennettu kuin Iisakin kirkkoa eikä tämä valmistu koskaan ellei kriteeri hölläänny. 

Tunnari oli super! Toista kertaa kentällä, oma kapulapinon takana ja sieltähän se nousi! Täytyy alkaa levittää kasaa pikkuhiljaa. Myös kapulan palautukset on otettava treeniin, mikään kapula ei tule tällä hetkellä käteen asti, koska palkka on tullut aina nostosta. 

Lomaan olisi enää viikko! En malttaisi odottaa, koska edessä on historiallisen reissuja täynnä oleva loma, jonka jälkeen en varmasti tunne oloani levänneeksi. :D Mutta eipä haittaa koska tulossa on mahtavia elämyksiä, uusia juttuja ja huippuseuraa!