Lomailua

Tämä viikko kului (luvattoman nopeasti) lomaillen. Lomaan kuuluu olennaisena asiana reissaaminen, joten lähdettiinpä Katjan ja kelpopoika Riion kanssa Somerolle paimeneen! Jostain syystä viihdyn tavattoman hyvin Länsi-Suomessa, joten mikäs sinne oli matkatessa.

Lauantaina ennen reissuun lähtöä käytiin kuitenkin hakutreeneissä. Treenit menivät loistavasti, pikkukoira sai taas hienoja ajatuksia käyttää nokkaansa ja on aina niin liikuttavan onnellinen löytäessään ihmisen metsästä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että on turkasen yhdentekevää, onko maalimiehellä ruokaa palkkana, kunhan Grimm saa rakastaa ja Grimmiä rakastetaan takaisin. Se on niin parasta. Tosin narupallo on myös huippujuttu.

Treenien jälkeen ajeltiin Heinolaan yöpymään, josta starttailtiin aamupäivällä kohti Someroa. Sunnuntaina molemmat pennut saivat olla kaksi settiä lampailla. Grimmillä oli tosi hienoja ajatuksia ja vahva silmä, saatiin opittua hieman uuttakin. Hauskaa oli nähdä myös Riio ekaa kertaa lampasilla! Kyllä sielläkin sekalinjaisessa päässä oli pieniä palasia ja ajatuksia joista ammentaa.

Maanantaina ennen piiitkälle kotimatkalle lähtöä jatkettiin lampaiden pyörittelyä ja voi herranen aika sentään että tuo pikkuinen kapteeni niitä (ja minua siinä sivussa) pyörittelikin! Vauhti alkoi olla jo niin päätä huimaava että välillä tarvittiin Marikan apua, että saatiin pakka taas kasaan. Kyllä tuosta pennusta tulee vielä yhtä tyylikäs silmäpaimen kuin äitinsä on, kunhan kartturi ottaa ensin oppia ja ohjat käsiinsä. Seuraavaksi alkaa stopin opettaminen, että saadaan siihen pyörimissuuntaan jotain vaihteluakin, heh. Nyt ajatuksena on päästä lampaille kerran kuussa tämän kesän aikana, että saadaan hyvät pohjat tulevaisuutta varten.

Kuva:Katja Kostamo

Kapteeni hurjastelee. Kuva: Katja Kostamo

Keskiviikkona jatkettiin hakuilua. Mietin että otan Grimmille vain kaksi ukkoa, koska viikonloppu oli niin rankka. Jouduttiin kuitenkin ottamaan kolmaskin, koska kakkosen etsi selvästi silmällä. Tuuli oli täysin onnetonta koko illan, ei tuullut käytännössä ollenkaan joten hyvin hankalaa oli aloittelevilla koirilla hajun nosto. Kolmannen ukon nosti kuitenkin todella tyylikkäästi nokallaan ja tähän oli hyvä lopettaa treenit.

Torstai meni täyslevossa, koska mielestäni Grimm ontui hieman ja perjantaina meillä olikin aiheeseen liityen lääkäriaika. Lääkäri katsoi Grimmin liikkeitä ja oli samaa mieltä kanssani, että etupään liikkeet olivat hieman epäpuhtaat, mutta vain hieman. Silti päätettiin varmuudeksi ottaa kuvat, koska kyseessä on bc. Hyvä olikin että kuvat otettiin, molemmissa olkapäissä näkyi jotain pientä epäpuhtautta. Kuvat lähtevät vielä eteenpäin spesialistin katsottavaksi ja sitten tehdään johtopäätöksiä. Nyt kuitenkin varmuudeksi aloitettiin pennuille ja kasvaville koirille tarkoitettu ravintolisä, jonka pitäisi edesauttaa nivelten tervettä kasvua.

En jaksa harmitella asiaa, koira on kuitenkin elossa ja elinvoimainen. Tuo ei koiran arvoa silmissäni vähennä tippaakaan, eikä muuta meidän tulevaisuuden näkymiä mihinkään suuntaan. Toki nyt elellään kuukauden verran hieman rauhaisampaa elämää, ei tehdä mitään treenejä joissa tulisi äkkipysäyksiä, vältetään kaverilenkkejä muutama viikko ja pallot saa olla naftaliinissa hetken aikaa. Harrastamista jatketaan kuitenkin normaaliin tapaan, hakuillaan, tokoillaan, höpöillään ja söpöillään. Viimeisintä Grimm toteuttaa itsekseen, jostain syystä minun naama ei herätä kanssaeläjissä samanlaista lässytystä, ihastusta ja lääppimistä kuin Grimmin nassu, jännä.

Tänään lauantaina olikin kauan odotettu päivä kun aina yhtä ihana Pirjo Heikkinen tuli Joensuuhun kouluttamaan tokoa ja me oltiin Grimmin kanssa tottamaar mukana! Saatiin älyn hyviä vinkkejä imutukseen ja maahanmenotekniikoihin. Lisäksi Grimmille aletaan tekemään jo nyt häiriötä imutuksen yhteydessä. Jannu meni hieman hämilleen aluksi häiriköinnistä, mutta ihan parilla palkkauksella tajusi kupletin juonen ja kesti jo hienosti Pirjon härskejä huuteluita ja huitomisia. Ai että oli mukavaa! Minä niin tykkään Pirjon napakasta tyylistä ja ihan varmaa on että pian mennään uudelleen kaivelemaan hänen ehtymätöntä ideapankkiaan.