Eilen sentään kaivauduttiin ihmisten ilmoille sen verran että Reino pääsi baanalle. Tällä kertaa päästiin juoksemaan hauskaa ykkösten rataa, joka toimi kisoihin valmistelevana treeninä kahdelle meidän ryhmäläiselle. Harmittaa jo nyt että ensi viikon treenit jäävät minulta väliin muiden menojen takia, vahvasti luotan että siellä on nollakarkkeja tarjolla!
 |
| Rata: Jari Lukkarinen |
Tämä rata oli meiltä tähän asti ehdottomasti sujuvinta menoa. Muutenkin tuntuu että Reinolla ja minulla alkaa yhteistyö pelittää kerta kerralta paremmin. Ollaan selvästi osuttu oikeanlaisen koutsin ohjattavaksi, Jarin radat käy meille tosi hyvin ja aina opitaan jotain uutta ja mennään pikkuaskel eteenpäin vaikka päästäänkin treenaamaan vain kerran viikossa. Minulta onkin jo kyselty että milloin korkataan Reinon kanssa kisakentät. Voin kertoa että ei ihan heti. Reino on kisavalmis ja kuuntelee hyvin, mutta minä tunnen olevani vielä niin aloittelija, että en lähde vielä kakkosiin säätämään. Jossain mölleissä voisi kyllä käydä pyörähtämässä kevään aikana.
Hankaluutena meillä (minulla) oli yllätys yllätys takaaleikkaukset. Sellainen olisi sopinut hyvin 7-8 väliin, mutta vetäisin sen jollain millä lie valssin jälkeisellä pyörähdyksellä. Reino kaarratti aika kaukaa, kisoissa oltaisi menetetty turhaa aikaa, joten tuollaisiin voisi alkaa kiinnittää huomiota. Toinen hankala kohta oli 17-19 väli. Jostain syystä tökkään vauhdin täysin seis, jolloin koira ei luonnollisestikaan mene putkeen vaan kääntyy minua kohti. Näihin täytyy myös jatkossa kiinnittää huomiota, oma liikehän se on joka koiraa vie eteenpäin.
Putkijarru menee myös harjoittelun alle. Sitä en ehtinyt koskaan Arvolle opettaa, joten olen tottunut kaahaamaan putken viertä täysillä. Putki 15 kuitenkin vaati pienen vauhdin hidastuksen sekä suhinan, että koira kääntyi putkesta tullessaan oikeaan suuntaan. Reino antoi sen verran anteeksi että muutaman toiston jälkeen tyytyi pelkkään suhinaan kun tämän tädin tossut olivat sen verran liekeissä ettei ne suostuneet hiljentämään vauhtia. Kepeille vienti sen sijaan onnistui meiltä ekaa kertaa täydellisesti, jes! Täytyy vaan opetella jäämään vähän kauemmas kepeistä ja antaa Reinon itse hakea ne, koska sen se selvästi osaa. Huippuhyvä fiilis jäi treeneistä!
Meillä on Reinon kanssa myös uusi hauskuus. Suskin luvalla olen alkanut opettaa Reinolle sirkustemppuja aina halliin pääsyä odotellessamme. Temppuilu estää malia turhautumasta ja haukkuminen vähenee huomattavasti. Jos Reino saa toteuttaa itseään ja purkaa turhaumaansa haukkumalla tarpeeksi kauan, ei sitä saa enää hiljaiseksi koko treenin aikana, joten mieluummin tehdään höpötemppuja. Eilen opeteltiin kieppiä, peruuttamista ja läpsyä. Aika jäykkä tuommoinen iso koira osaa olla! Tämä onkin ihan hauskaa jumppaa, tiedä vaikka tästä olisi hyötyä kääntymiseen hypyilläkin. Käsiapujen ja käskyjen kanssa täytyy hieman miettiä etten mene sotkemaan Reinon tokopohjaa.
Aksan jälkeen käytiin Grimmin kanssa lenkillä Pärnän maastoissa ja leikittiin hallissa. Mietin lenkillä ollessamme, että olisiko ollut järkevämpää leikkiä ensin ja mennä lenkille vasta sitten, mutta hyvin jaksoi penne roikkua narupallossa lenkin jälkeenkin. Illalla oli kotona taas väsynyttä pentua, varmaan viikonloppu vielä hieman painoi jaloissa. Tänään käytiin lyhyesti leikkimässä hallilla ja sen jälkeen lähdettiin Riio-kelpien kanssa seikkailemaan uusiin maastoihin.
Huomasin viikolla että meillähän on alkaneet hampaat irtoilla! Vasta yksi etuhammas on tippunut ja mietinkin että vaihtaisinko lelut pehmeämpiin tai jättäisin ne hetkeksi kokonaan pois, koska Arvo oli todella pehmeäsuinen, suorastaan hellä hampaiden vaihtumisen aikaan. Grimm on eri mieltä, se repii narupalloja ja naruleluja minkä ehtii, joten näillä mennään. Jos pehmeyttä alkaa ilmetä niin vaihdetaan lelut sitten. Loppuun kuva bordercollietaljasta. Jostain syystä kaikki koirani ovat viihtyneet tässä asennossa.
 |
| bordercollietalja |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti