Oililla + Jessicalla = Sipoossa

Pari viikkoa sitten nappasin työpaikalta pari sisääntehtyä vapaata ja ajelin keskiviikkona illasta Sipooseen ekaa kertaa kyydissä kaksi rekkua. Hieman matkalla mietin, kuinka suuren järkytyksen Sipoon pojat saavat kun nyt energisiä vieraita olisi kaksi, mutta huoli oli turha. Rundi on sellainen sydänten sulattaja ja leikin lähettiläs, että vakavamielinen Gustkin heittyi vapaalle ja paini antaumuksella pari päivää Rundin kanssa. :) Hienosti mahtui neljä suunnilleen saman ikäistä urosta saman katon alle ilman mitään ongelmia. :)

Heti ekana iltana haluttiin ottaa pojista kimppakuva. Kompastuskiveksi osoittautui se, ettei Rundille ole opetettu...noh, arvaatte varmaan:

 

Päätin siis opettaa Rundin istumaan. Helpottaahan se elämää kun sen saa hetkittäin pysymään paikallaan. :D Sen lisäksi Rundi on opetellut kontaktia, käsikosketusta ja törpönkiertoa. Hyvin mielissään se on kun saa lihapullaa höpötempuista, mutta eniten se arvostaa kun saa olla ihmisen kanssa ja lähellä. Rundi alkaa olla myös jo jollain tavalla luotettava irtolaislenkkeilijä. Luopuu aika kivasti ohikulkijoista (paitsi pyörätiellä) ja tulee kutsuttaessa luo (vaikka vaatiikin välillä 2-3 kutsua). :D

Noh, mutta sitä tokoa. Torstaiaamuna ajeltiin katsastamaan Jessican uudet koulutustilat. En ole tavannut Jessicaa aiemmin, mutta tykkäsin kovasti hänen napakasta otteestaan. Paljon saatiin aikaan reilussa puolessa tunnissa!

Ensimmäisenä pureuduttiin liikkeiden väleihin, joista olen jauhanut jo useammassa postauksessa tekemättä asialle mitään. Jessican mielestä Grimmiä on turha hilluttaa, tai lähinnä minun on ihan turha hirveästi hillua ja kiljahdella. Riittää että lyhyesti kiitän koiraa ja lähdetään kohti seuraavaa liikettä, tekemistähän tuo koira arvostaa. Hirmuinen hilluminen ja kiljahtelu voi saada koiran hieman ahdistuneeksi, joten jätetään se vähemmälle.

Tiia huomautti jo aiemmin, että Grimmillä on liikkeiden väleissä liikaa aikaa ja Jessica oli samaa mieltä. Vapautuksen jälkeen Grimm bongailee törpöt, ruudun, mahdolliset kentän laidalta löytyvät aksaesteet, jne. ja jää näihin myös silmästään kiinni. Tulee kyllä minun mukana, mutta selvästi ajatukset harhailee noissa muissa asioissa. Tähän ratkaisuna vapautuksen jälkeen kehun koiran mutta lähden välittömästi kävelemään koirasta pois päin kohti seuraavan liikkeen lähtöpaikkaa, jolloin koiralla ei ole aikaa jäädä haaveilemaan.

Kolmantena asiana liikkeiden välit kuljetaan "tässä" käskyn alla, jolloin Grimm saa kyllä katsella ympärilleen, mutta ei saa ottaa askeltakaan objekteja kohti. Tämän ymmärsi kyllä kertatreenillä, oikein hyvä.

Tästä siirryttiin seuraamiseen. Painaa, poikittaa, edistää, mitä näitä nyt on. Minun makuun myös pää on väärässä asennossa minun jalkaani vasten kun toivoisin sen olevan suoraan ylöspäin. Jessica sanoi, että Grimm hieman kyttää palkkaa. Seuratessaan vaanii ja odottaa "kohta se patukka lentää". Tähän ratkaisuna palkka ei enää lennäkään, vaan palkkaan tästä lähtien aika pitkän jakson koiran vasemmalta puolelta. Lisäksi tehdään paljon lyhyitä käännöspätkiä avustaen koira oikeaan paikkaan. 

Sitten noudon palautuksia. Aiemmin tuotin kaikki palautukset eteen, mutta päätin sittemmin vaihtaa ne tokoon suoraan sivulle. Alkuun Grimmille oli hankalaa kun kapula osui minun jalkaan ja sen seurauksena perusasento jäi vajaaksi. Otettiin paljon apuja käyttöön ja näillä saatiin ihan siistejä palautuksia. Tällä jatketaan ja välillä kokeillaan kokonaisena liikkeenä tilannekatsaus.

Halusin myös vinkkejä peruutus harjoituksiin. Grimm peruuttaa hyvin, mutta armottoman vinoon. Tähän ratkaisuna etu- tai sivupalkka, riippuen siitä mihin päin koira on vino. Lisäksi lyhennän omaa askeltani, että koiran on helpompi pysyä mukana.

Viimeisenä jäävä seisominen. Kerroin, että en ole mielestäni saanut Grimmiä ihan täysin ymmärtämään seisomisen kriteeriä ja siksi koira seisoo hyvin "kevyen" oloisesti, eikä niin jämäkästi että luottaisin siihen joka tilanteessa. Ajatukseni osoittautui oikeaksi ja lähdettiin ihan alkeista taas rakentamaan stoppia. Paikallaan seisomisen ideaa vahvistettiin vetämällä hieman Grimmin kaulassa olevasta hihnasta "stop" käskyn alla. Kyllä se jo vähän alkoi vastustaa kun tajusi idean.

Huh mikä paketti oppia saatiin kotiin viemisiksi ja toko ei suinkaan loppunut tähän. :D Tähän väliin jäniskevennyksenä sisustukseen sopivia koiria:

Gust

Rundi

Perjantaina ajeltiin Oilille treenaamaan. Grimmille muodostui kunnon häiriö/kuuntelutreeni. Aloitettiin perusasennossa kuuntelulla. Grimmiä huijattiin kaiken maailman sanoilla ja vain käskyihin "maahan" ja "sivu" sai reagoida. Asiasta tuli todella vaikeaa siinä vaiheessa kun meidän eteen heitettiin kapula, jota Oili potki ympäriinsä. Voi sitä jähmeyden ja jumin määrää jota bordercollie voi kokea yhden kapulan vuoksi. Oli ihan hirveän vaikeaa jumpata ylös-alas, mutta päästiin me tässä johonkin.

Seuraavaksi Grimmiä kiusattiin merkki-kapula erottelulla. Heitin kapulan merkin viereen ja sen jälkeen lähetys merkille. Ei ollut helppoa tämäkään pienelle bortsulle. Kyllä piti jumpata ihan urakalla, että saatiin koira merkille kertalähetyksellä. Huh. Oilin sanoin minulla on melkomoinen urakka edessäni tämän aiheen piirissä, mutta tämä on vain tehtävä, ei ole vaihtoehtoja. Onneksi en ole ainoa asian kanssa painiva, treeniseuralaiset Minna ja Annakaisa hihittelivät kehän laidalla kokemuksen syvällä rintaäänellä. :D Lopuksi tehtiin kunnon setti häiriötreeniä kaikki kimpassa, nämä on aina hurjan kivoja!

Myös Rundi pääsi humputtelemaan A-Qilityn halliin. Se sai luopua muista koirista, tehdä vähän kontaktihumppaa ja käsikosketusta. Eipä paljon maalaispojan päätä huimannut. 

Hurjan kiva oli koko reissu taas, harmi kun välimatka on niin tylsän pitkä. Tosin (hyvin) pientä vertailua tehneenä, asuntojen hinnat Itä-Uudellamaalla on hyvin pitkälti samat kuin Joensuussa. ;) Voi todeta, että Joensuun hintataso on ihan törkeä...